Samoin kuin ihmisten yleensä, myös transihmisten vointi vaihtelee. Jotkut voivat hyvin, toiset huonosti, ja tila saattaa vaihdella koko elämän. Tavallista sen sijaan on, että transihminen sairastelee. Se voi johtua eri seikoista, kuten esimerkiksi puutteellisesta kunnioituksesta tai sukupuolidysforiasta. Sukupuoli-identiteetin miettiminen saattaa myös olla mullistavaa.
Sukupuoli-identiteetti kertoo, mihin sukupuoleen samaistuu. Sen voi näyttää eri sukupuoli-ilmaisuilla kuten esimerkiksi vaatetuksella, kehonkielellä, kampauksella tai meikillä. Vain kukin itse voi tietää ja päättää, mikä sukupuoli-identiteetti on oma.
Transihminen on yläkäsite, joka kattaa kaksi eri transmuotoa:
Ehkä syntymässä sukupuoleksi määriteltiin tyttö, mutta transihminen tuntee itsensä pojaksi/mieheksi, tai sukupuoleksi määriteltiin poika, mutta hän tuntee itsensä tytöksi/naiseksi. Voi myös olla muunsukupuolinen, eikä tuntea itseään tytöksi/naiseksi eikä pojaksi/mieheksi vaan sekä että ilman sukupuolta tai jotakin molempien väliltä. Toinen tapa olla transihminen on, että voi hyvin, kun pukeutuu tavalla, jota ei perinteisesti liitetä omaan sukupuoleen. Se on tärkeä osa identiteettiä, mutta tunnet itsesi syntymässä määritellyksi sukupuoleksi. Usein sitä kutsutaan ristiinpukeutujaksi tai transvestiitiksi.
Trans ei sano mitään seksuaalisesta suuntautumisesta. Se, kenen kanssa haluaa harrastaa seksiä tai kehen rakastuu, ei riipu siitä, minkä sukupuolen edustajaksi itsensä määrittelee. Transihminen voi kenen tahansa lailla olla homoseksuaali, heteroseksuaali, biseksuaali tai mitä tahansa muuta, mikä kuvaa seksuaalista identiteettiä.
Transihmisenä on tavallista tuntea sukupuolidysforiaa. Silloin sukupuoli-identiteetti aiheuttaa huonoa vointia, koska se ei vastaa sukupuolta, jona muut näkevät henkilön. Sukupuolidysforia voi olla fyysistä, jolloin peilikuva ei vastaa tuntemuksia ja jotkin kehon osat aiheuttavat vaikeuksia. Oman äänen kuuleminen voi myös olla hankalaa. Sukupuolidysforia voi myös olla sosiaalista, kun muut eivät näe henkilöä sellaisena kuin hän on, eivätkä käytä sitä pronominia, jota haluaa itsestään käytettävän. Jos nimi ei vastaa sukupuoli-identiteettiä, se saattaa olla hankalaa. Sukupuolieuforiassa sukupuoli-identiteetti saa vahvistuksen, ja siitä voidaan hyvin.
Sukupuolidysforian tunteminen vaihtelee henkilöstä toiseen. Joko sen tuntee koko ajan tai sitten sen tuntee toisinaan. Sukupuolidysforia voi vaikuttaa arkielämään ja johtaa joidenkin tilanteiden välttelemiseen. Alastomana oleminen muiden joukossa saattaa esimerkiksi tuntua vaikealta. Silloin ehkä välttelee koulu-urheilua tai suihkussa käymistä yhdessä muiden kanssa.
Itsensä erilaiseksi tunteminen voi olla rankkaa ja aiheuttaa häpeän, ulkopuolisuuden ja turvattomuuden tunteita. Transihmiset ovat myös tavallista useammin muuhun väestöön verrattuna kohdanneet väkivaltaa tai loukkauksia, jotka voivat vaikuttaa vointiin.
Tukea antava sosiaalinen verkosto voi merkitä paljon etenkin, kun prosessoi juuri sukupuoli-identiteettiään tai on paljastamassa identiteettiään ympäristölle. Missä iässä se tapahtuu, on yksilöllistä. Osa tietää itsensä transihmiseksi jo nuorena, toiset vasta vanhempana.
Tapaaminen muiden transihmisten kanssa, joilla on vastaavia kokemuksia voi auttaa ja tuntua hyvältä. Apua voi saada myös senkaltaisten yhteyksien löytäminen, joissa voi olla omana itsenään ja osana yhteisöä. Yhteyttä voi ottaa eri yhdistyksiin.
Voi myös tuntua hyvältä kokeilla eri tapoja itsensä ilmaisemiselle kokeilemalla esimerkiksi erilaisia pukeutumistapoja, kampauksia ja meikkejä.
Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja voida hyvin. Jos voi huonosti, on alakuloinen tai masentunut, yhteyttä voi ottaa terveyskeskukseen tai yleispsykiatrian klinikkaan. Sieltä saa myös ohjausta eteenpäin, jos sukupuolta vahvistava hoito on tarpeellista.
Jos sukupuolta vahvistava hoito tai sukupuolen juridinen muuttaminen on tarpeellinen, toteutetaan ensin selvitys sukupuolidysforiasta. Sukupuoli-identiteetti ei ole se, mitä selvitetään, eikä transsukupuolisuus ole diagnoosi. Sukupuolidysforia sen sijaan on asia, joka on selvitettävä, ja jota lievitetään hoidolla.
Selvitys tehdään niin kutsutuilla sukupuolidysforian tutkimusklinikoilla, joilla työskentelee sukupuolidysforiaa osaava henkilöstö. Selvityksen tarkoituksena on selvittää, miten sukupuolidysforia ilmenee, ja voidaanko sukupuolta vahvistavan hoidon olettaa lievittävän sitä. Selvityksen kesto vaihtelee, koska se mukautetaan yksilöllisesti.
Selvitykseen pääsyyn tarvitaan lähete. Eri klinikoilla on eri säännöt. Jotkut vastaanottavat omalähetteen, kun taas toiset haluavat bupin tai aikuispsykiatrian kirjoittavan lähetteen. Jos sukupuoli-identiteetistä ei ole varmuutta, voi aloittaa keskustelemalla nuorisovastaanoton kuraattorin kanssa tai ottamalla yhteyttä LGBT-henkilöiden keskusteluvastaanottoon.
Faktantarkistaja: Edward Summanen, sosionomi ja transsukupuolisuuskysymysten asiantuntija.
Muokattu viimeksi 16.2.2024
Tukea, tietoja ja tapahtumia koskevaa informaatiota saa englanniksi seuraavista lähteistä: