Jos tahtomattaan joutuu seksuaaliseen kanssakäymiseen, kysymys on väärinkäytöstä. Joutuminen seksuaalisen väärinkäytön kohteeksi on rikos, eikä uhri ole syyllinen rikokseen, jonka kohteeksi hän on joutunut. Syyllisyyden ja häpeän tunteminen on siitä huolimatta tavallista, eikä väärinkäytöstä uskalleta tai jakseta puhua. Ehkä itsekin tunnet niin. Mutta tapahtuneesta kertomisen kautta saa tarvitsemaansa apua ja pääsee eteenpäin.
Seksuaalinen väärinkäyttö on laitonta ja merkitsee, että joku tai jotkut katsovat oikeudekseen altistaa jonkun toisen loukkaavalle seksuaaliselle teolle. Väärinkäytöt voivat olla sekä psyykkisiä että fyysisiä, ja ne voivat tulla kaikkien osaksi – naisten, miesten, transihmisten ja jopa lasten.
Raiskaus on fyysinen väärinkäyttö, mutta väärinkäytöksi lasketaan myös, jos joku pakotetaan muilla tavoin seksuaalisesti tyydyttämään joku toinen. Myös hyväilyt tai kosketukset tavalla, jota ei ole hyväksynyt, on fyysinen väärinkäyttö. Seksistiset kommentit voivat olla psyykkistä väärinkäyttöä, jolloin joku puhuu uhrin mielestä epämiellyttävällä seksistisellä tavalla, tai hänet pakotetaan katsomaan pornoa tai jonkun muun suorittamaa seksuaalista tekoa.
Vuonna 2018 voimaan astunut suostumuslaki merkitsee, ettei seksiä saa harjoittaa jonkun kanssa ilman, että henkilö on sanonut tai aktiivisesti osoittanut haluavansa sitä. Jokainen päättää aina itse, haluaako seksiä vai ei, sekä millä tavalla. Vaikka aluksi on antanutkin suostumuksensa seksiin, jokaisella on myös oikeus muuttaa mielensä. Jokainen päättää itse kehostaan sekä mikä hänelle on okei. Seksin on aina oltava vapaaehtoista.
Kenestäkään ei näy päältäpäin, onko hän kykenevä seksuaaliseen väärinkäyttöön. Tavallisinta on, että oma kumppani ylittää rajan. Siinä yhteydessä voi esiintyä myös uhkaa ja väkivaltaa. Jokaisella on aina oikeus kieltäytyä seksistä, vaikka olisittekin naimisissa, yhdessä tai harjoittaneet seksiä aiemmin.
Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistuva seksuaalinen teko on aina laiton. Väärinkäyttöä saattaa tapahtua yhden tai useamman kerran, ja tekijä käyttää usein valta-asemaansa hyödykseen. Uhrin tietämättömyyttä hyväksi käyttävä vanhempi, sukulainen, opettaja tai naapuri altistaa tavallisesti lapsen ja teini-ikäisen väärinkäytölle. Jotkut tekijät luovat myös tietoisesti myönteisen tunnesuhteen lapseen, jota sitten käytetään hyväksi. Iästä riippumaton muu valta-asema voi olla uhrin fyysinen heikkous, humala, sairaus tai toimintarajoite.
Seksuaaliset väärinkäytöt vahingoittavat ennen kaikkea psyykkisesti. Tapahtuma voi juurtua syvälle itsetuntoon, olla alentamassa itsekunnioitusta ja aiheuttaa puutteellista luottamusta muihin ihmisiin.
Monet seksuaalisen väärinkäytön uhrit tuntevat syyllisyyttä sen tähden, etteivät he mielestään kieltäytyneet riittävän selkeästi. Jos tuntee niin, voi myös tapahtua, että uhri syyttää itseään väärinkäytöstä. Mutta väärinkäyttö ei milloinkaan ole uhrin vika. Ei tarvitse huutaa tai tapella vastaan, jotta teko luokiteltaisiin rikokseksi.
Väärinkäytön kohdalla ei ole epätavallista, että reagoidaan passiivisuudella, ja keho ikään kuin lamautuu pelosta. Uhri saattaa myös reagoida haluamalla miellyttää ja mukautumalla nopeuttaakseen tekoa tai leventääkseen väärinkäyttöä. Se on automaattista puolustusta ja kehon tapa suojautua. Reaktioita on tapana kutsua englanniksi sanoilla freeze ja fawn (jähmetys ja mielistely).
Uhri voi myös tuntea häpeää ja inhoa väärinkäytön takia, ja hänellä voi olla vaikeuksia kertoa siitä. Hän saattaa tuntea itsensä yksinäiseksi ja epäillä tapahtunutta. Levottomuus, ahdistus, alakuloisuus, stressi, uniongelmat, kiukku ja itsemurha-ajatukset ovat tavallisia. Joidenkin kohdalla kyseiset tunteet tulevat nopeasti väärinkäytön jälkeen, toisilla ne saattavat viipyä pitkään. Riippumatta jälkikäteen ilmestyvistä tunteista tai ajatuksista tekijä on aina syyllinen väärinkäyttöön ja uhri on oikeutettu tukeen ja apuun.
Ihmiset kärsivät eri tavoin, ja heillä on erilaisia tapoja käsitellä vaikeita kokemuksia. Tapahtuneesta kertominen jollekulle läheiselle, joka uskoo kertojaan, voi auttaa tuntemaan itseään vähemmän yksinäiseksi. Myös ammattiapu lyhemmän tai pitemmän ajanjakson aikana on tarpeellista, jolloin yhteyttä otetaan kuraattoriin tai psykologiin.
Vaikka seksuaalinen väärinkäyttö saattaakin aiheuttaa suurta tuskaa ja viiltää syviä haavoja sieluun, eteenpäin pääsemiseksi on tapoja. Elämän voi taas saada hallitaan.
Jos on joutunut väärinkäytön kohteeksi tai jos epäilee, että joku muu on ollut uhrina, yhteyttä voidaan ottaa terveyskeskukseen. Hätätapauksissa yhteyttä voi ottaa akuuttivastaanottoon.
Sosiaalipalvelulla on tavallisesti erityisiä tiimejä, jotka työskentelevät väkivallan parissa. Käytäntö voi erota eri kuntien välillä. Kunnan verkkosivut antavat tietoja tuesta, jota asuinpaikalla on saatavilla.
Jos tuntee itsensä uhatuksi, on käännyttävä poliisin tai sosiaalipalvelun puoleen. Jos epäillään väärinkäytön kohdistuneen lapseen, on käännyttävä sosiaalipalvelun puoleen.
Jos haluaa olla nimetön ja hakea apua puhelimitse, yhteyttä voidaan ottaa seuraaviin tahoihin:
Kvinnofridslinjen.se (Naisten tukisivusto)
Stödlinjen för män (Miesten tukilinja)
Stödlinjen för transpersoner (Transhenkilöiden tukilinja)
RFSL stödmottagning (RSFL:n tukivastaanotto)
Ruotsissa toimii myös nais- ja tyttöpäivystyspaikkoja.
Rikoksista tehdään ilmoitus poliisille numerossa 114 14. Myös poliisiasemalle voi mennä ilmoittamaan. Hätätilanteessa soitetaan numeroon 112.
Faktantarkistaja: Karin Dahlborg Sjöö, sosionomi ja laillistettu psykoterapeutti.
Muokattu viimeksi 26.2.2024