Toisinaan ilmenevä alakuloisuus tai epätavallinen väsymys ei ole millään lailla kummallista, vaan se on osa elämää. Mutta jos masentunut, surullinen ja voimaton olo vallitsee lähes koko ajan vähintään kahden viikon ajan, kyseessä voi olla masennus. Auttavaa hoitoa on silloin saatavilla.
Masennus on sairaustila, joka muuttaa ajattelu- ja tuntemistapaa. Masentunut on tavallisesti vetämätön, ärtyy helposti ja saa keskittymisvaikeuksia. Päätöksenteko voi myös olla vaikeutunut, hän on ahdistunut, nukkuu huonosti ja ruokahalu saattaa muuttua. Elämä koetaan yleisesti raskaaksi ja tarkoituksettomaksi.
Masentunut saattaa olla vakuuttunut siitä, ettei hän koskaan parannu. Hän saattaa ajatella olevansa oikeastaan epäonnistunut ja arvoton ja on huolissaan ympäristön reaktiosta, jos hän kertoisi totuuden voinnistaan. Tuntuu kuin hän ylläpitäisi julkisivua, mutta sen takana saattaa tuntua siltä, että kaikki on romahtanut.
Huonosta olosta huolimatta voi olla vaikeaa ymmärtää olevansa masentunut. Henkilö voi sen sijaan voi olla vakuuttunut siitä, että elämän merkityksettömyyttä ja kärsimystä koskevat ajatukset ovatkin elämän totuus. Vaikka siltä juuri sinä hetkenä tuntuisikin, masennus aiheuttaa, että masentunut unohtaa sellaiset asiat elämässä, joista hän oikeastaan pitää. Masennuksesta tulee siten ikään kuin suodatin, joka vääristää näkemystä itsestään, ympäristöstään ja tulevaisuudesta.
Masennus voi olla lievä, keskivaikea tai vakava. Lievässä masennuksessa arkielämästä selviydytään useimmiten huonovointisuudesta huolimatta. Keskivaikeassa masennuksessa arkielämää on hankalampi käsitellä, mutta välttämättömistä asioista selviydytään. Vakavassa masennuksessa pääsee tuskin sängystä ylös. Yksinkertaiset asiat kuten puhelun soittaminen tai päivän postin avaaminen voivat tuntua täysin mahdottomilta.
Masentuneen on vaikea nähdä kärsimystensä loppuvan. Hän voi ajatella, ettei jaksa elää pitempään. Voi myös kuvitella, että läheisille olisi parempi, jos häntä ei enää olisi. Jos voi niin huonosti, ei saa olla yksin, vaan on haettava heti apua.
Jos uskoo olevansa masentunut, on hakeuduttava hoitoon. Ensiaskeleena voi olla yhteyden ottaminen terveyskeskukseen. 1177 auttaa löytämään vastaanotot. Masennusta voidaan hoitaa monella eri tavalla esimerkiksi psykologisella hoidolla, lääkehoidolla ja liikunnalla. Jos hoitoon hakeutuminen tuntuu vastenmieliseltä, pyydä lähiympäristöä ottamaan yhteyttä.
Jos olo on niin huono, että harkitaan itsemurhaa, ei saa odottaa vaan pitää hakeutua välittömästi hoitoon psykiatriseen päivystykseen tai soittaa numeroon 112.
Kun on masentunut, voi olla vaikea jaksaa huolehtia itsestään. Miten vastenmielistä se sitten onkaan, on syöminen ja nukkuminen tärkeää. Yritä mennä päivittäin ulos, vaikka lenkki kulkisikin vain korttelin ympäri. On parasta olla juomatta alkoholia, vaikka se kohentaisikin oloa hetkellisesti. Puhuminen jonkun kanssa, kirjoittaminen tai musiikin kuunteleminen voi parantaa oloa tai ainakin auttaa voimaan vähemmän huonosti. Masennus katoaa useimmiten, mutta se saattaa palata. On tärkeää, ettei masennushoitoa katkaista etuajassa, vaikka mieliala paranisikin.
Monet ovat olleet masentuneita, mutta voittaneet sen. Masennus on tänä päivänä eräs tavallisimmista sairausloman syistä. Sairausloma ei ole heikkouden tai epäonnistumisen merkki, pikemminkin päinvastoin. Se on tapa antaa itselleen mahdollisuus parempaan oloon.
Faktantarkistaja: Johnny Pellas, Uppsalan yliopiston erikoispsykologi ja tutkija
Muokattu viimeksi 15.1.2024