Kriisit ovat normaaleja ja osa ihmisen elämää, vaikka ne voivatkin olla tuskallisia ja saavat tuntemaan kuin menetettäisiin elämän hallinta. Kriisireaktiot voivat joissakin tapauksissa johtaa mielenterveysongelmiin. Silloin saattaa apu olla tarpeellista.
Kriisi voidaan selittää ongelmallisena vaiheena ihmisen elämässä, ja sen laukaisee yksi tai useampi vaikea tapahtuma tai ongelma. Kysymyksessä saattaa olla koetut menetykset, suuret elämänmuutokset tai paineet, kuten esimerkiksi vakava sairaus, kuolemantapaukset ja erot. Se voi myös johtua taloudellisista vaikeuksista tai muutoksista, työstä tai perheestä.
Sekä myönteisellä että kielteisellä tavalla ylivoimaisilta, erittäin vaativilta tai häiritseviltä tuntuvat tilanteet voivat myös johtaa kriiseihin. Niin voi esimerkiksi käydä, kun viimeinen lapsi muuttaa kotoa, eläköidyttäessä, mentäessä naimisiin tai kun lapsi syntyy.
Elämänkriisit tai surut voivat aiheuttaa voimakkaita, laajoja ja pitkäaikaisia reaktioita. Ihminen voi ahdistua, tulla alakuloiseksi ja tunteet sekä käyttäytyminen voivat muuttua eri tavoin. Eri oireet yhdessä voivat antaa diagnoosin sopeutumishäiriö.
Jos kriisireaktiot ovat peräisin traumaattisesta tapahtumasta, kuten esimerkiksi luonnonkatastrofista, pahoinpitelystä, onnettomuudesta tai terroriteosta, kysymyksessä voi olla akuutti stressihäiriö tai traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Lisätietoja PTSD:stä voi lukea tästä.
Me ihmiset reagoimme eri tavalla kriiseihin. Haavoittuvuus ja aiemmat kokemukset vaikeuksien kohtaamisesta ja voittamisesta vaikuttavat reaktioon. Ahdistus, levottomuus, väsymys ja uniongelmat ovat tavallisia. Epätoivo, yksinäisyys ja tyhjyys sekä hylätyksi tulemisen tunne ovat myös tavallisia. Se on normaalia, eikä samaa kuin sairaus.
Monet ihmiset ovat vastustuskykyisiä ja toipuvat kriiseistä esimerkiksi sosiaalisen verkostonsa tuella. Joidenkin kohdalla voi käydä niin, että kriisi on tuonut mukanaan jotakin, mikä jälkikäteen koetaan myönteiseksi. Kokemus on johtanut henkilökohtaiseen kehitykseen, oivallukseen tai rikastuttavampaan tapaan katsoa maailmaa. Mutta kriisit voivat johtaa myös vakavaan mielenterveyshäiriöön.
Jos uskoo kärsivänsä sopeutumishäiriöstä tai traumaattisesta stressistä kriisien tai vaikeiden tapahtumien jälkeen, yhteyttä voidaan ottaa terveyskeskukseen tai yleispsykiatriaan ohjeistusta varten. Nuorille on kouluterveydenhuolto tai nuorisovastaanotot, joiden puoleen voi kääntyä. Vakavissa oireissa kuten esimerkiksi itsemurhaimpulsseissa yhteyttä otetaan välittömästi psykiatriseen akuuttivastaanottoon tai numeroon 112.
Kriisin akuutissa vaiheessa nopea huostaanotto voi auttaa. Ammattilaisen apu voi silloin olla tarpeellista. Ehkä ympäristössä on myös henkilöitä, jotka voivat auttaa läsnäololla, rauhallisuudella ja turvallisuudella. Ihminen saattaa tarvita apua käytännön ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen tai hän tarvitsee tukea ja kannustusta jaksaakseen vaikean ajan läpi. Uniongelmissa voi lyhytaikainen lääkehoito auttaa. Jos oireet pysyvät pitempään, saattaa psykologinen hoito olla tarpeellista.
Faktantarkistaja: Marie Kanstrup, laillistettu psykologi ja lääketieteen tohtori Karoliinisessa yliopistollisessa sairaalassa ja Uppsalan yliopistossa.
Muokattu viimeksi 28.2.2024