Yksinäisyys

Mitä yksinäisyys on?

Voimme eristäytyä meistä riippumattomista syistä. Sairastumme ehkä ruumiillisesti tai mielenterveydellisesti vakavasti, asumme harvaanasutulla alueella, menetämme läheisiä ja rakkaita erojen tai kuolemien seurauksena.

Sosiaalinen yhdessäolo ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ihmisen perustarpeita. Meillä on oltava joku tai joitakin, joiden seurassa viihdymme ja jotka ovat meille läheisiä. Myös pinnallisemmat yhteydet voivat vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen. Senkaltaisen kokemuksen puuttuminen voi aiheuttaa voimakkaita syrjäytymisen, surun ja toivottomuuden tunteita, jotka voivat johtaa henkiseen ja ruumiilliseen huonovointisuuteen.

Yksinäisyyden eri muodot

Kaikille tahattoman yksinäisyyden määritelmille on yhteistä, että sosiaalisten yhteyksien ja toivottujen yhteyksien välillä koetaan ristiriita. Ehkäpä jokin sosiaalinen, tunneperäinen tai eksistentiaalinen tarve ei täyty.

• Sosiaalisessa yksinäisyydessä kaivataan yhteenkuuluvuutta, yhteyttä ja siteitä ihmisiin, joiden kanssa jakaa yhteisen taustan.
• Tunneperäisessä yksinäisyydessä kaivataan rakkauskumppania tai läheisiä suhteita, jotka voivat olla fyysisiä ja joille voi uskoutua syvällisesti.
• Eksistentiaalista yksinäisyyttä kuvataan yksinäisyyden syvempänä muotona, jolloin puuttuu joku, jonka kanssa voi jakaa sisimmäisimmät ajatuksensa ja tunteensa. Henkilö saattaa tuntea, ettei kukaan todellakaan kuuntele tai ymmärrä. Hän tuntee olevansa yksin maailmassa.

Yksinäisyyden tunne

Yksinäisyyttä voi kuvata eri tavoin, koska kaikki kokevat sen eri lailla. Joku voi tuntea itsensä yksinäiseksi, vaikka on ihmisiä, joiden kanssa seurustella. Yksinäisyyden tunne voi johtaa muihin vaikeisiin tunteisiin kuten häpeä, alakuloisuus, itseinho ja suru. Elämä saattaa tuntua tarkoituksettomalta, jollei ole ystäviä, rakkaussuhdetta tai perhettä, joiden kanssa jakaa ajatuksensa ja tunteensa.

Jos yksinäisyys on jatkunut pitkään, voi alkaa uskoa yksinäisyyden johtuvan itsestään ja omasta persoonasta. Hän ehkä jopa ajattelee, että itsessä on jokin vika, minkä johdosta ei saa ystäviä tai kumppania. Jos henkilö tuntee niin, hän alkaa ehkä vetäytyä syrjään suojellakseen itseään vaikeilta asioilta ja uusilta pettymyksiltä. Se voi johtaa ajatuksenkulun noidankehään, jota on vaikea katkaista.

Yksinäisyys vai masennus – mikä on mitäkin?

Pitkäkestoinen yksinäisyys voi johtaa ärtymyksen, levottomuuden ja voimattomuuden tunteisiin, jolloin elämä tuntuu toivottomalta. On myös tavallista, että yksinäisyys häiritsee rutiinejamme ja vähentää motivaatiotamme asioihin, jotka kohentavat hyvinvointiamme. Tällaiset yksinäisyyden ilmentymät muistuttavat masennusoireita, minkä johdosta tilat on helppo sekoittaa keskenään. Henkilön itsensä voi olla vaikea tietää, mikä on mitäkin. Yksinäisyys voi johtaa masennukseen, ja masennus yksinäisyyteen.

Yksinäisyyden syitä

Yksinäisyys voi syntyä eri syistä, eikä yksinäisyyden tunne vaadi erityistä syytä. Elämässä on kuitenkin joitakin vaiheita, jolloin tahattoman yksinäisyyden riski on suurempi.

Nuoret ja nuoret aikuiset ilmoittavat tuntevansa itsensä yksinäisemmiksi kuin keski-ikäiset, mutta yksinäisyysriski kasvaa yleensä korkean iän myötä. Ikääntyminen lisää oman itsensä ja ystävien riskiä saada toimintarajoitteita, sairastua ja menettää energiaa, mikä voi vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä. Tai sitten ystävät eivät enää ole elossa.

Suuret tapahtumat ja traumat kuten ystävän, kumppanin tai muun perheenjäsenen menettäminen tai kumppanista eroaminen lisää yksinäisyysriskiä. Myös suuret elämänmuutokset voivat johtaa yksinäisyyteen kuten esimerkiksi lasten muuttaminen pois kotoa tai oma muutto toiseen kaupunkiin. Eläköityminen on myös yksinäisyyden riskitekijä, koska sosiaaliset yhteydet luonnollisesti vähenevät, kun ei joka päivä mennä töihin.

Mielenterveydellinen tai ruumiillinen sairaalloisuus kasvattavat yksinäisyystunteen riskiä. Yksinäisyys on myös tavallisempaa ihmisten parissa, joilla on taloudellisia vaikeuksia, koska rahanpuute voi rajoittaa toimintamahdollisuuksia ja yhteydenpitoa muihin.

Monet pelkäävät tulevansa torjutuiksi – jokaisella on oikeus saada tukea

Voi olla vaikeaa puhua yksinäisyyden tunteesta. Monet kärsivät hiljaisuudessa. Mutta on tärkeää muistaa, ettei kukaan ole yksin yksinäisyyden tunteessaan. Ja vaikka juuri nyt tuntee itsensä yksinäiseksi, se ei merkitse, että näin jatkuu ikuisesti.

Yksinäisyyttä voi olla vaikea murtaa. Pitäydymme usein yhteyden hakemisesta toisten kanssa, koska pelkäämme tulevamme torjutuiksi. Meillä on ehkä myös torjumiskokemuksia. Silloin ei ole aina niin helppoa hakeutua sosiaalisiin yhteyksiin, yhdistyksiin ja muihin. Helpottaakseen raskaan yksinäisyyden paineita on ehkä oltava erityisen kiltti itseään kohtaan. Jos se tuntuu vieraalta ja vaikealta, saattaa tarvita apua totuttujen mallien muuttamiselle ja uskaltaakseen haastaa itsensä esimerkiksi tukilinjan tai ammatillisen tuen kautta.

Miten voisimme auttaa toisiamme?

Säännöllinen yhteydenpito perheeseen ja ystäviin sekä kiinnostuksen osoittaminen toisten vointia kohtaan voi ehkäistä läheistemme ja omaa yksinäisyyttämme. Oma hyvinvointimme nimittäin kohentuu välittäessämme ympärillämme olevista ihmisistä. Tervehtiminen ja hetken keskustelu jonkun kanssa, vaikka vain lyhyesti lähikaupan jonossa, voi olla tärkeämpää kuin uskommekaan. Rohkeus kuunnella jonkun halutessa puhua voi merkitä paljon.

Faktantarkistaja: Marie-Louise Söderberg, SPF Seniorerna -yhdistyksen yksinäisyysasiantuntija.

Muokattu viimeksi 14.10.2024