Suuttuneisuuden takana on jokin syy, ja samoin kuin muiden tunteiden kohdalla voi kiukku auttaa meitä ymmärtämään tarpeitamme. Suuttumus voi esimerkiksi tarkoittaa, että omia tai jonkun muun oikeuksia loukataan, että jotakuta läheistä uhataan tai että joku yrittää vahingoittaa sinua jollakin tavalla.
Suuttumus on pohjimmiltaan eloonjäämisvaisto. Vihaiseksi voi tulla, jos joku käyttäytyy huonosti sinua kohtaan, jos tuntee itsensä uhatuksi, jos tuntuu siltä, että jotakuta on kohdeltu väärin tai epäoikeudenmukaisesti, tai jos satuttaa itseään. Saatat suuttua jonoon tunkeutuvaan, ettei kukaan kuuntele mitä sanotaan tai jopa legon palaseen, jota ei nähty ja jonka päälle siksi astuttiin. Suuttumus voi myös olla tapa käsitellä muita tunteita. Suuttumuksella on mahdollista reagoida, kun oikeastaan on peloissaan, levoton tai turhautunut. Myös suru ja murheellisuus voivat ilmetä suuttumuksena. Kiukkuisuus voi myös viestiä stressistä, uupumuksesta tai ettei voi henkisesti hyvin. Tee parhaasi tunteesta huolehtimiseen, koska se on opas vointiin ja voi osoittaa tärkeät asiat.
Suuttumus voi tuntua fyysisesti. Sydän voi alkaa lyödä nopeammin, lihakset jännittyvät, verenpaine nousee ja hengitys kiivastuu. Ääni voi kuulostaa jännittyneeltä, ja kun suuttuu, voi myös alkaa huutamaan tai ääni alkaa väristä. Selkeästi ajatteleminen saattaa vaikeutua. Jos kokee olevansa uhattuna, kannattaa huomioida erityisesti ympärillä tapahtuva.
Suuttuessa voi reagoida hyökkäyksellä. Suuttunut voi myös reagoida torjumalla tai haluamalla välttää sitä, mikä suututtaa. Hän voi tuntea voimakkaasti olevansa oikeassa ja hänellä voi olla vaikeuksia nähdä asiaa muiden näkökulmasta. Ehkä suuttumus yllyttää tappelemaan, tai suuttumus ilmenee purevina kommentteina, tai suuttumuksen aiheuttajaa kohdellaan vaitiololla.
Suuttuminen tai vihastuminen jostakin ei ole väärin. Saamme voimaa kiukustumisesta, ja se voi olla avuksi, kun haluamme muutosta tai saavuttaa päämäärän. Emme myöskään mahda mitään sille, mitä tiellemme tulee, tai millaisia tunteita se meissä herättää, emme voi hallita sitä. Ongelmia syntyy, kun käytämme kiukkua tavalla, joka ei auta meitä tai ympäristöämme. Silloin reaktiomme voivat johtaa kielteisiin seurauksiin ja luoda ongelmia suhteissamme muihin. Pahimmassa tapauksessa teemme ihmisistä ympärillämme turvattomia.
Jos suuttumus saa reagoimaan tavalla, josta vointi huononee, tai jos sen huomaa vaikuttavan muihin, se voi johtaa häpeän, syyllisyyden ja katumuksen tunteisiin. Näin tapahtuessa on hyvä pysähtyä ja miettiä, mistä suuttumus sai alkunsa.
Jos ei koskaan tunne suuttuvansa tai pelkää näyttävänsä suuttumustaan, se voi muodostua raskaaksi taakaksi. Silloin saattaa tuntua, etteivät ihmiset oikein kuuntele tai huomioi mielipiteitäsi. Jännität ehkä koko ajan. Kasautunut kiukku voi ilmetä myös muilla tavoin siten, että ympäristö ymmärtää jotakin olevan vialla, muttei oikeastaan tiedä, mistä johtuu, kun henkilö esimerkiksi muuttuu passiivisen aggressiiviseksi, epätavallisen hiljaiseksi tai vetäytymällä.
Faktantarkistaja: Johan Bjureberg, laillistettu psykologi, kliinisen neurotieteen dosentti Karoliinisessa instituutissa.
Muokattu viimeksi 30.4.2024