Miten se vaikuttaa elämään?
Sosiaalisen pelon tilanteille tyypillisiä ajatuksia voivat olla ”tulen naurunalaiseksi”, ”kaikki katsovat minua” tai ”kaikki pitävät minua hulluna”. Ahdistus saattaa silloin ilmetä fyysisenä vapinana, sydämentykytyksenä, suun kuivumisena tai punastumisena. Voi tuntua siltä kuin olisi pyörtymäisillään tai kadottamassa hallinnan. Ruumiilliset reaktiot ovat tulosta siitä, että hermojärjestelmä reagoi uhkana koettuun tilanteeseen. Impulssina voi olla, että haluaa mahdollisimman nopeasti jättää tilanteen.
Sosiaalisten tilanteiden pelko voi aiheuttaa eristäytymistä ja vaikuttaa työelämään. Hankalien tilanteiden välttäminen saattaa tuntua helpotukselta lyhyellä tähtäimellä, mutta ahdistus lisääntyy ajan myötä. Mitä suurempi tila ahdistukselle annetaan, sitä vähemmän saa lopulta elää oikeastaan haluamaansa elämää. Se saattaa lopulta johtaa yksinäisyyden tunteeseen, vaikkei sitä haluttu.
Milloin apua olisi haettava?
Jos sosiaalisten tilanteiden pelko toimii esteenä arjessa ja rajoittaa elämää, on haettava apua. Apua on haettava myös, jos alkoholia tai rauhoittavia lääkkeitä käytetään arkitilanteista selviytymiseen.
Millaista apua voi saada?
Sosiaalisten tilanteiden pelkoon on tarjolla sekä psykologista että lääkehoitoa. Jonkun kanssa keskusteleminen voi auttaa ymmärtämään itseään paremmin sekä oivaltamaan minkä takia eri tilanteissa reagoidaan siten kuin reagoidaan.
Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja yhden kohdalla toimiva hoito ei ehkä toimi toiselle. Parhaiten toimivaa saattaa joutua kokeilemaan. Jos aiemmin haetun hoidon ei koettu toimivan, ei saa luopua, vaan on yritettävä uudestaan.
Faktantarkistaja: Jacqueline Levi, laillistettu psykologi, Psykologpartners.
Muokattu viimeksi 13.2.2024