Skitsofrenia on psykoosisairaus, joka merkitsee muuttunutta todellisuuden tulkintakykyä. Sairastuneelle itselle voi olla vaikea ymmärtää, että hän on sairastunut psykoosiin. Hän itse voi myös pelästyä tapahtunutta, jolloin on vaikea kertoa toiselle voinnistaan. Muuttunut vointi ja käyttäytyminen johtuvat kuitenkin sairaudesta, johon on saatavissa apua, ja jonka saaminen on tärkeää.
30 000-40 000 ruotsalaista elää skitsofrenian kanssa, mikä merkitsee pitkäaikaista sairautta ja usein toistuvia psykooseja. Psykoosin aikana todellisuustaju muuttuu. Todellisuus käsitetään toisin kuin ympärillä olevat ihmiset tekevät. Todellisuuden tulkinta on myös toisenlainen kuin sairastumista ennen.
Skitsofrenialle on ominaista aistiharhat, harhaluulot ja käytösmuutokset. Aistiharhat merkitsevät, että aistimukset mielletään eri tavoin kuin ympäristö. Aistiharhat voivat olla peräisin kaikista aisteista. Tavallisesti kuullaan ääniä, jotka esimerkiksi kommentoivat tai käskevät tekemään asioita.
Harhaluulo merkitsee vakuuttuneisuutta asian laidasta, vaikkei ympäristö olekaan samaa mieltä. Henkilö saattaa esimerkiksi tuntea olevansa vainottu, uhattu, valvottu tai saaneensa ruumiillisia sairauksia, vaikkei niin oikeastaan ole. Hän voi myös mieltää ympäristön viestit ja signaalit epätavallisella tavalla. Hän voi esimerkiksi tajuta, että mainokset, tv-ohjelmat tai muiden ihmisten kehonkieli sisältävät juuri hänelle kohdistettuja viestejä. Muiden mielestä kohtuuttomat tapahtumat ja elämykset voidaan psykoosissa kokea todellisina.
Toinen skitsofrenian oire voi olla muutokset viestintä- ja kanssakäymistavoissa muiden ihmisten kanssa. Henkilö saattaa vetäytyä, puhua vähemmän ja tuntea motivaation puutetta. Aiemmin sujunut opiskelu, työnteko tai kotityöt saatetaan myös kokea vaikeutuneiksi. Joskus tunne-elämä muuttuu, ja henkilö voi tuntea itsensä alakuloiseksi ja levottomaksi, saada vihanpurkauksia tai kokea tunteiden turtuneen. Jotkut yksilöt saavat itsemurha-ajatuksia. Silloin on äärimmäisen tärkeää saada nopeasti apua. Myös ajattelukyky voi kärsiä. Ajatukset saattavat tuntua jähmeiltä ja katkonaisilta. Tuntuu siltä kuin joku yrittäisi ohjata ajatuksia tai että muut pystyvät lukemaan niitä.
Skitsofrenialla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä jakautuneen persoonallisuuden tai useampien persoonallisuuksien kanssa, mikä on joskus esiintyvä väärinkäsitys.
Skitsofreniaa sairastavilla on hyvät mahdollisuudet saada apua oireisiin ja vaikeuksiin. Mitä aiemmin hoitoa ja tukea saadaan, sitä paremmat ovat toipumis- ja hyvän elämän mahdollisuudet.
Useimmat skitsofreniaan sairastuvat tekevät sen 20–30 vuoden iässä. Emme tiedä täysin sairastumisen syitä, mutta perinnöllisyys on riskitekijä. Myös ulkoiset rasitukset, kuten esimerkiksi sikiöaikaiset vauriot, kriisit elämässä tai kannabiksen väärinkäyttö voivat lisätä riskiä.
Sairauden kulku kestää vähintään puoli vuotta, mutta sairaus voi kestää koko elämän. Joidenkin henkilöiden kohdalla sairaus on vaikeampi ja merkitsee intensiivisiä vaivoja ja suurempia vaikeuksia. Muiden vaivat ovat lievempiä. Sairaus vaikuttaa joidenkin ihmisten elämään laajalti, mikä merkitsee vaikeuksia työssä ja opinnoissa sekä suhteissa muihin. Skitsofrenia voi vaikeuttaa itsensä tuntemista. Sairaus voi myös johtaa suurempaan väärinkäyttöriskiin. Oikean hoidon ja tuen tuoma apu lisää mahdollisuuksia hyvään elämään sairaudesta huolimatta.
Psykoosin kautta voi tuntea pelkoa ja häpeää. Se voi osittain riippua siitä, että yhteiskunnassamme saattaa joskus vallita psykoosia ja muita psyykkisiä sairauksia koskevia virheellisiä käsityksiä ja ennakkoluuloja. Kertominen muille voinnistaan voi olla vaikeaa, mutta uskallus avun pyytämiseksi mielialan kääntämiseen on tärkeää. Tapahtuva johtuu sairaudesta, jota on mahdollista hoitaa.
Vaikka sairaus onkin pitkäaikainen, hyviä mahdollisuuksia vaivojen helpottumiselle tai katoamiselle on. Sitä kautta saa elämän, johon voi olla tyytyväinen. Tukea antavat sosiaaliset yhteydet ja mielekkäät arkitoimet ovat hoidon lisäksi arvokkaita. Jotkut henkilöt jatkavat työtään tai opintojaan, kun taas toisilla on tarvetta löytää muuta mielekästä toimintaa. Terveellinen elämä kuten hyvä ravinto, liikunta ja säännöllinen nukkuminen parantavat vointia.
Psykiatriseen klinikkaan on otettava yhteyttä, jos uskoo, että itsellä tai omaisella on, tai olette vaarassa kehittää psykoosin. Terveyskeskus voi toisinaan auttaa saamaan yhteyden psykiatriaan. Jos sairastuneen olo on erittäin huono, ja hän kuulee esimerkiksi ääniä, jotka kehottavat tekemään asioita, tai jos hänellä on itsemurha-ajatuksia, on hakeuduttava kiireellisesti hoitoon, esimerkiksi psykiatriselle ensiapuvastaanotolle. Skitsofrenian hoito on välttämätöntä voinnin ja toiminnan parantamiseksi. Hoito auttaa myös uusien psykoosien ehkäisemisessä.
Oikeanlainen tuki ja hoito vaativat selvitystä. Selvitys on tärkeä myös psykoosin takana olevien muiden syiden karsimiseksi pois, kuten muut sairaudet tai lääke- tai huumevaikutukset. Selvitys kattaa muun muassa vaivojen ja nykytilanteen kartoituksen. Skitsofreniadiagnoosin asettaminen edellyttää, että oireet ovat kestäneet vähintään puoli vuotta.
Skitsofreniahoito sisältää useita eri osia. Antipsykoottiset lääkkeet voivat vähentää vaivoja, helpottaa arkielämää ja ehkäistä tilan pahenemista. Tukikeskustelut, psykoterapia ja apu mielekkään toiminnan löytämiseksi ovat muita tärkeitä hoidon osia. Hyvän toipumismahdollisuuden parantamiseksi on tuen ja hoidon mahdollisimman nopea saaminen tärkeää.
Faktantarkistaja: Anniella Isgren, väitellyt psykiatrian erikoislääkäri.
Muokattu viimeksi 25.4.2024