Paniikkihäiriössä saadaan toistuvia paniikkikohtauksia ja ollaan huolissaan tilanteista, joissa uusien paniikkikohtauksin saaminen on vaarana. Se voi johtaa siihen, että aletaan välttää määrättyjä paikkoja ja tilanteita yritettäessä välttää uutta kohtausta. Jos paniikkihäiriöt vaivaavat, saatavilla on tukea ja apua voinnin kohentamiseksi.
Kun ahdistus tulee äkkiä ja tuntuu koko kehossa, sitä kutsutaan paniikkikohtaukseksi. Jotkut saavat paniikkikohtauksia tuntiessaan itsensä stressaantuneiksi tai ahdistuneiksi, kun taas toiset kohtaukset tulevat itsestään.
Silloin voimme saada sydämentykytystä, huimausta, painoa rinnan päällä, hengitysvaikeuksia, pistelyä tai puutumista kehossa, huonovointisuutta ja saattaa joko hikoilla tai palella. Myös epätodellisuuden ja kuplassa olemisen tunteet ovat tavallisia. Paniikkikohtaus kestää usein joitakin minuutteja, minkä jälkeen se menee ohi. Se saattaa olla hyvin epämiellyttävä kokemus, mutta paniikkikohtaukset eivät ole vaarallisia.
Paniikkikohtauksessa ollaan tavallisesti vakuuttuneita siitä, että jokin vakava ruumiillinen vika on tulossa, koska ahdistus tuntuu niin voimakkaalta. Mutta ruumiilliset reaktiot tulevat hermojärjestelmästä, joka reagoi uhkana koettuun tilanteeseen. Pelko jostakin vakavasta viasta vahvistaa puolestaan kehon reaktiota.
Paniikkikohtaus on erittäin tavallista tilanteessa, jossa tuntee itsensä teljetyksi eikä pysty pakenemaan tai vetäytymään syrjään. Se voi olla jonottaminen, tai junassa tai linja-autossa istuminen.
Jos saa toistuvia paniikkikohtauksia, kysymys voi olla paniikkihäiriöstä. Joitakin kertoja ilmaantuva paniikkikohtaus ei tarkoita, että on saanut paniikkihäiriön.
Paniikkikohtausten pelko on paniikkihäiriössä niin voimakas, että se vaikuttaa elämään joka päivä. Paniikkikohtauksen pelkoa kutsutaan ennakoivaksi ahdistukseksi. Mitä enemmän ennakoivaa ahdistusta on, sitä enemmän se vaikuttaa ja rajoittaa elämää.
Se saattaa esimeriksi johtaa siihen, että vältellään väkijoukkoja tai matkustamista maanalaisessa tai linja-autossa, koska pelätään sen johtavan tilanteeseen, jossa on vaikeaa päästä ulos. Myös paniikkikohtauksen kaltaisia ruumiillisia reaktioita aiheuttavien asioiden vältteleminen on tavallista. Sellainen voi esimerkiksi olla liikuntaharrastuksen lopettaminen, koska ei haluta korkeaa sykettä.
Hankalien tilanteiden vältteleminen voi lyhyellä tähtäimellä tuntua helpotukselta, mutta pahentaa ahdistusta ajan mittaan. Mitä suuremman sijan ahdistukselle antaa, sitä vähemmän tilaa jää elämälle, jota ehkä oikeastaan haluaisi elää.
Jos ahdistus rajoittaa ja ohjaa elämää, ei saa epäröidä apuun hakeutumista. Se on tehtävä myös, jos arkitilanteista selviytyäkseen lääkitsee itseään alkoholilla tai rauhoittavilla lääkkeillä.
Hyvinvointia voi kohentaa monella tavalla, ja ensimmäinen askel on hoitoon hakeutuminen. Jos ei tiedä, kenen puoleen kääntyä, vastaanottoja löytää verkkosivulta 1177.se. Jos hoitoon hakeutuminen tuntuu vastenmieliseltä, pyydä lähiympäristöä ottamaan yhteyttä.
Hoidon avulla vointi paranee. Se merkitsee yleensä lääkitystä yhdessä lyhytkestoisen KKT-terapian kanssa, jota voi saada keskusteluterapiana tai verkkohoitona. Hoidon avulla oppii käsittelemään ahdistuneisuutta siten, ettei se vaikuta ja rajoita elämää.
Faktantarkistaja: Jacqueline Levi, laillistettu psykologi, Psykologpartners.
Muokattu viimeksi 13.2.2024