Omainen tai läheinen
Sairasta, huonovointista tai toimintarajoitteista henkilöä tukevan ja hoitavan, on oltava tietoinen siitä, että tällaiset vaikeudet muuttavat usein kaikkien teidän elämäänne.
Sairasta, huonovointista tai toimintarajoitteista henkilöä tukevan ja hoitavan, on oltava tietoinen siitä, että tällaiset vaikeudet muuttavat usein kaikkien teidän elämäänne.
Mahdollisuus auttaa läheistä hyvään arkielämään tuntuu usein mielekkäältä ja palkitsevalta, mutta merkitsee myös suuria rasituksia. Riittävän tuen antaminen henkilölle, jolla on vakava sairaus, riippuvuus tai toimintarajoite voi olla vaikeaa.
Autettavan vointi vaikuttaa myös omaisiin. On vaikeaa olla vieressä seisova henkilö, ja on tavallista tuntea itsensä voimattomaksi ja riittämättömäksi. Monet omaiset kuvaavat, miten he yrittäessään tukea ja huolehtia läheisestään samalla saavat toimia projektipäällikköinä, jotta läheinen saisi apua, huolenpito olisi kunnossa, sekä hoito ja toimenpiteet koordinoituja. Vaarana on, että omainen itse stressaantuu ja sairastuu ellei hän saa tarvitsemaansa tukea.
Surun tunteminen on luonnollista, kun tärkeä henkilö ei voi hyvin. Kun oivaltaa, että odotettu ja toivottu elämä ei tulekaan ajatellun kaltaiseksi, se aiheuttaa myös surua. Auttava saattaa tuntea itsensä lannistuneeksi, väsyneeksi ja tyhjäksi. Omien tunteiden hallitseminen voi olla ylivoimaista ja vaikeaa samalla, kun haluaa olla tukena toiselle.
Oman hyvinvoinnin vaatimaa aikaa kuten mielekästä toimintaa ja seurustelua muiden kanssa voi olla vaikeaa löytää. Stressi, huoli ja jatkuva valppaus vaikuttavat usein uneen ja kykyyn selviytyä jokapäiväisistä tehtävistä. Se voi olla rankkaa, ja monet omaiset ovat vaarassa uupua ja sairastua itse. Muiden antama tuki voi luoda uusia mahdollisuuksia sekä hoitavalle että läheiselle.
Hoitava voi jaksaakseen tarvita itsekin tukea, jota asuinkunta useimmiten tarjoaa. Kunnan verkkosivut antavat tietoja tuesta, jota asuinpaikalla on saatavilla. Hae sanoja ”anhörigstöd” tai “anhörigkonsulent” [omaishoidontuki tai omaiskonsulentti] paikallisten yhteystietojen löytymiseksi. Myös monet omais- ja potilasyhdistykset mutta myös eri uskontokunnat tarjoavat tukea omaishoitajille.
Joskus tarjolla on omaiskonsulentin, kuraattorin tai psykologin keskustelutukea. Tiedoilla, neuvonnalla ja apuvälineillä on usein suuri merkitys arkielämässä. Monien mielestä on myös hyödyllistä saada vertaistukea. Kokemuksien jakaminen voi olla hyödyllistä ymmärtääkseen, ettei ole yksin. Omaisryhmät ovat foorumi, jossa voi tavata muita.
Omaishoitajana toimiminen henkilölle, jolla on terveyshaittoja tai toimintarajoite voi olla vaikeaa, mutta sillä on myös monia myönteisiä puolia. Omaishoitaja saattaa kokea mielekkyyttä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Mahdollisuus osallistua toisen henkilön elämään voi johtaa uusiin oivalluksiin. Hoitava havaitsee ehkä selviävänsä paljon enemmästä kuin aluksi kuvitteli samalla, kun tietoisuus omista rajoituksista paranee.
Omaishoitaja saattaa tuntea suurta vastuuta, mutta omaisten panokset ovat aina vapaaehtoisia. Jokaisella on oikeus itse päättää tukipanoksen laajuudesta. Tätä korostetaan Ruotsin ensimmäisessä omaishoitajastrategiassa, joka valmistui vuonna 2022. Vaikka valinnanvapaus voi joskus tuntua käytännössä rajoitetulta, kenelläkään ei ole oikeudellisia velvoitteita tarjota tukea ja apua toiselle aikuiselle.
Faktantarkistaja: Pernilla Omerov, tutkija ja mahdollistaja sekä Ingrid Lindholm, praktikko ja mahdollistaja, Nationellt kompetenscentrum för anhöriga, NKA [Omaisten valtakunnallinen osaamiskeskus].
Muokattu viimeksi 25.6.2024
Nationellt kompetenscentrum för anhöriga – asiantuntijakeskuksella on englanninkielistä tietoa siitä, millaista on olla omaishoitaja sekä millaista tukea on saatavilla.