Mistä tietää olevansa sairas?

Jos arkielämässä toimiminen on vaikeaa

Yhtä tavallista kuin ihmisten toisinaan saamat fyysiset ongelmat, kuten flunssa tai vatsakivut, on saada mielenterveysvaivoja kuten stressioireita ja ahdistuneisuutta. Sitä tapahtuu vaikeissa elämänvaiheissa kuten eron tai muuton yhteydessä. Useimmiten vaivat katoavat itsestään ilman, että niiden takia tarvitse hakeutua hoitoon.

Joskus vaivat ovat niin vakavia, että apua tarvitaan. Oireet voivat olla niin epämiellyttäviä, pitkäaikaisia tai vaikeasti käsiteltävissä, että arkielämässä toimiminen hankaloituu. Esimerkiksi tunteenpurkaukset tai vaikeudet selviytyä arkitoimista voivat myös vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin. Kysymyksessä saattaa olla mielenterveyshäiriö kuten esimerkiksi masennus, digipeliriippuvuus tai ADHD. Kansanterveysviranomaisen mukaan mielenterveyshäiriöt ovat tavallisia – joka viides henkilö Ruotsissa ilmoittaa saaneensa joskus masennusdiagnoosin. Hoito saattaa olla tarpeellista, jotta mielenterveyshäiriön yhteydessä voitaisiin paremmin.

Voi olla vaikeaa tietää, mikä on ”normaalia”. Vaikka useimmat ihmiset voivat joskus huonosti, ovat monet sitä mieltä, että tunteista puhuminen on vaikeaa. Siksi moni tuntee joskus olevansa yksin huonovointinen, vaikka se onkin tavallista. Silloin voi olla hyvä puhua luotettavien henkilöiden kanssa voidakseen jakaa vaikeat tunteet ja kokemukset.

Rankkojen jaksojen ei tarvitse merkitä sairautta

Useimmat ihmiset voivat kausittain huonosti. Useimmiten se on luonnollinen reaktio elämän vaikeisiin tapahtumiin. Sellainen voi olla suhteen päättyminen, taloudelliset vaikeudet tai kaltoin kohtelu. Tällöin on tavallista tuntea itsensä henkisesti huonovointiseksi ilman, että se luokitellaan mielenterveyshäiriöksi.

Suru on esimerkki siitä. Jonkin tai jonkun rakastetun menettäminen voi vaikuttaa mielentilaan kauan. Suru on luonnollinen reaktio vaikeaan tapahtumaan, eikä se ole sama kuin mielenterveyshäiriö. Suru saattaa sen sijaan muuttua masennukseksi. Silloin on juututtu joihinkin malleihin ja mielialan kohentamiseksi saattaa ammattilaisen apu olla tarpeellinen. Jos huonovointisuus jatkuu pitkään, on aina hakeuduttava hoitoon.

Jos meneillään on vaikea jakso, on hyvä hakea tukea ja apua ympäröiviltä ihmisiltä. Tuntemuksista puhuminen ja toisiaan auttaminen ongelmien ratkaisemisessa voi helpottaa oloa.

Milloin on haettava apua?

Ota yhteyttä hoitoon, jos huonovointisuus on jatkunut suurimman osan ajasta useita kuukausia. Näin on myös, jos arkielämä ei suju kuten tavallista, eikä esimerkiksi jaksa arkiaskareita tai asioita, joista useimmat muut selviytyvät. Toinen merkki voi olla, että läheiset huolestuvat ja sanovat, että apua pitäisi hakea.

Jos juo alkoholia, pelaa tai käyttäytyy itsetuhoisesti, esimerkiksi vahingoittamalla itseään selviytymiskeinona, on haettava apua.

Soita sairaanhoitoneuvontaan numerossa 1177 tai varaa aika terveyskeskukseen. Monet odottavat pitkään ja kärsivät turhaan, vaikka auttavia hoitoja on saatavilla.

Faktantarkistaja: Siri Helle, psykologi, kirjailija, luennoitsija.

Muokattu viimeksi 5.8.2024