Kiusaaminen on tavallista ja kohdistuu sekä lapsiin että aikuisiin. Kiusaaminen ei ole kiusatun vika, mutta se voi vahingoittaa itsetuntoa ja johtaa pahimmassa tapauksessa myös pitkäaikaisiin mielenterveyshaittoihin. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan sitä. Sen takia kiusaamiselle on saatava loppu. Kiusatulle on myös tarjolla apua.
Kiusattu on vallan suhteen alakynnessä. Yksi tai useampi henkilö kohdistaa toistuvasti kielteisiä tekoja häntä kohtaan. Kiusaamista on monenlaista, mutta ne johtavat kaikki mielenterveyshaittoihin.
Psyykkistä kiusaamista voidaan harjoittaa kasvotusten katseilla, ilmeillä, pilkkanaurulla, huokaisuilla tai sulkemalla kiusattava ryhmän ulkopuolelle.
Suullisessa kiusaamisessa muut voivat härnätä, ilkeillä tai uhata.
Ruumiillisessa kiusaamisessa voidaan lyödä, potkia, töniä tai särkeä kiusattavan tavaroita. Koulun vessat ja pukuhuoneet ovat usein turvattomia alueita.
Verkkokiusaamisessa kiusaaminen tapahtuu verkossa. Verkossa voidaan esimerkiksi levittää kielteisiä kommentteja, huhuja tai loukkaavia kuvia.
Myös aikuiset kiusaavat toisiaan. Kun yhtä kymmenestä työntekijästä työpaikalla kiusataan, sitä kutsutaan epäasialliseksi kohteluksi.
Kiusaamisen kohteeksi joutunut voi saada ongelmia ahdistuneisuuden, alakuloisuuden tai muiden mielenterveyshaittojen muodossa. Hän voi myös saada ruumiillista särkyä esimerkiksi päässä tai vatsassa. Epäasiallinen kohtelu työpaikalla on monien sairauslomien syy. Niiden joukkoon kuuluu tavallisesti vakavia diagnooseja kuten uupumusoireyhtymä tai traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).
Kiusaaminen vaikuttaa ihmisiin eri laajuudessa, mutta jos loukkaukset jatkuvat pitempään, itsetunnon vakava vahingoittaminen on vaarana. Se voi mennä niin pitkälle, että kiusattu lopulta uskoo itsekin, että kiusaajat ovat oikeassa, eikä kiusattu ole yhtä hyvä kuin muut. Se ei pidä paikkaansa, eikä kiusaaminen ole kiusatun syy.
Kiusaaminen herättää tavallisesti häpeän ja syyllisyyden tunteita, jolloin tapahtuvasta voi olla erityisen vaikeaa puhua. Sellaiset ajatukset saattavat saada kiusatun voimaan entistä kehnommin sekä tuntemaan itsensä yksinäiseksi ja häpeälliseksi. Kiusattu haluaa ehkä selviytyä omin päin tai sitten läheisyydessä ei ole ketään, jonka puoleen voi kääntyä. Mutta on hyvä kertoa tilanteestaan luotetulle henkilölle. Se saattaa nopeuttaa muutosta ja antaa myös hyvää tukea.
Jos käy koulua ja itse tai kaveri joutuu kiusatuksi, voi puhua opettajan, kuraattorin tai jonkun muun koulussa työskentelevän aikuisen kanssa. Myös vanhempiensa kanssa voi puhua ja saada heidät ottamaan yhteyttä kouluun. Jos aikuinen havaitsee lapsen tulevan kiusatuksi koulussa, yhteyttä voi ottaa henkilöstöön. Koululla on lakisääteinen velvollisuus laatia loukkauksien käsittelyä koskeva suunnitelma.
Työpaikkakiusaamista koskevaa lakia ei ole, mutta uusi organisatorista ja sosiaalista työympäristöä koskeva määräys astui voimaan maaliskuussa 2016. Se selkeyttää työnantajan velvollisuuksia loukkaavan erityiskohtelun osalta. Työnantajalle annetaan muun muassa vastuu loukkaavan erityiskohtelun ehkäisystä.
Jos hyvinvointi heikkenee, on tärkeää hakea apua. Terveyskeskus tai psykiatrinen avohuolto ovat paikkoja, joiden puoleen voi kääntyä. Jos olo on niin huono, että kiusattu harkitsee itsemurhaa, ei saa odottaa, vaan pitää hakeutua välittömästi hoitoon psykiatriselle akuuttivastaanotolle tai soittaa numeroon 112.
Jos kiusaaminen johtaa rikokseen, asiasta on tehtävä ilmoitus poliisille. Rikos voi olla pahoinpitely, viharikos tai kunnianloukkaus. Ota yhteyttä poliisin neuvojen tiimoilta.
Kansalaisrohkeuden osoittaminen ja kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää kiusaamisen loppumiseksi yhteiskunnassa. On parempi tehdä jotakin kuin näytellä, ettei huomaa. Kiusattua voi auttaa eri tavoin kuten esimerkiksi pyytämällä kiusaajaa lopettamaan, hakea aikuinen avuksi tai kertoa jälkikäteen tapahtuneesta jollekulle. Voi myös tukea kiusattua tervehtimällä aina tai istuutumalla yksin istuvan viereen.
Faktantarkistaja: Ylva Bjereld, sosiaalisen työn dosentti Göteborgin yliopistossa.
Muokattu viimeksi 15.1.2024