Itsensä vahingoittaminen on usein tapa käsitellä voimakkaita ja vaikeita tunteita. Se voi myös olla tapa välttää vakavia tapahtumia koskevia ajatuksia. Itsensä vahingoittaminen voi tuntua hetkelliseltä helpotukselta, mutta voi myös johtaa entistä kehnompaan oloon. Pitemmän päälle se voi myös olla monin eri tavoin huono juttu. Sen takia voi olla hyvä puhua jonkun kanssa saadakseen apua.
Itsetuhoiset henkilöt vahingoittavat itseään tietoisesti. Se voi olla raapimista, viiltämistä, polttamista tai lyömistä. Ehkä hän myös altistaa itsensä vaarallisille tilanteille tai yliannostelee vahingollisia aineita kuten lääkkeitä, alkoholia tai huumeita.
Se koskee kaikenikäisiä ja -sukupuolisia ihmisiä.
Laukaisevana tekijänä voi olla rankka kausi elämässä tai muut vaikeudet.
Itsensä vahingoittaminen voi olla tapa käsitellä ahdistuksen, stressin, surun, epätoivon, itseinhon ja tyhjyyden kaltaisia tunteita. Se voi olla itsensä rauhoittamis- tai rankaisemistapa, tai tapa välttää vaikeita muistoja ja asioita, joissa on ollut osallisena. Joidenkin kohdalla se on tapa ylipäätänsä tuntea jotakin. Toisten kohdalla se on tapa osoittaa lähellä oleville ihmisille, miltä sisällä tuntuu. Itsetuhoiset henkilöt ajattelevat tavallisesti kriittisesti itseään.
Aluksi voi tuntua siltä kuin vaikeiden asioiden käsitteleminen helpottuu, kun vahingoittaa itseään. Ikään kuin ulkopuolella oleva kipu tekisi sen, ettei sisäpuolella oleva kipu tunnu yhtä paljon. Mutta jälkikäteen hankalat ajatukset, häpeäntunne ja itsekritiikki vain pahenevat. Sen johdosta itsetuhoinen ehkä vahingoittaa itseään lisää ja altistaa itsensä suuremmille riskeille.
Riippumatta siitä, miten pitkään itsetuhoisuus on jatkunut, vakava suhtautuminen ongelmiin on tärkeää. Apua on saatavilla ja paremman voinnin saavuttaminen on mahdollista.
Keskustele jonkun lähellä olevan luotettavan henkilön kanssa. Koululainen voi puhua esimerkiksi koulusairaanhoitajan tai kuraattorin kanssa. Aikuinen voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai psykiatriseen klinikkaan avun saamiseksi.
Jos vointi on niin huono, että miettii henkensä riistämistä, ei pidä odottaa, vaan hakeutua heti psykiatriselle akuuttivastaanotolle tai soittaa numeroon 112.
Faktantarkistaja: Johan Bjureberg, laillistettu psykologi, kliinisen neurotieteen dosentti Karoliinisessa instituutissa.
Muokattu viimeksi 8.4.2024