Itseinhon kanssa kamppaileminen voi merkitä, ettei pidä omasta ulkonäöstään, ettei tunne olevansa hyvä missään tai tuntee kohtelevansa muita huonosti. Ne edustavat ajatuksia, jotka voivat johtaa itsensä vahingoittamis- tai rankaisemisimpulsseihin.
Itseinhon kanssa elävä tietää, että se on samaa kuin eläisi kiusaajan kanssa. Kiusaaja kritisoi ja tuomitsee jatkuvasti ja voi herättää arvottomuuden, rumuuden, ilkeyden tai outouden tunteita. Sisäinen kiusaaja voi saada uskomaan, että ympäröivät ihmiset näkevät sinut samalla tavalla. Mikään siitä ei ole totta, mutta se saattaa johtaa ahdistukseen ja vaikeuteen sietää kehoaan tai hyväksyä itseään.
Itseinhon takana voi olla monia seikkoja. Aiemmat elämän tai lapsuuden kokemukset voivat esimerkiksi vaikuttaa niin, että luulee arvonsa olevan muita alhaisemman.
Kun itseinhon ja ahdistuksen tunteesta tulee liian voimakkaita, se voi johtaa tuhoisien tekojen riskiin epämiellyttävien tunteiden käsittelemiseksi ja tainnuttamiseksi. Ahdistuksen lievittämiseksi tai kehon rankaisemiseksi itseään inhoava vahingoittaa ehkä itseään. Saattaa tuntua siltä kuin keho olisi tarpeellista puhdistaa. Syömishäiriöt sekä alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö ovat muita tapoja kestää hankalia tunteita tai hyökätä kehon kimppuun.
Itseinhon ja destruktiivisuuden johdosta saatetaan usein vetäytyä syrjään. Se voi olla tapa peitellä vointia. Häpeän tunne johtaa tavallisesti entistä huonompaan oloon. Itseinho saattaa johtaa tunteeseen, ettei edes ole hyvän olon arvoinen, mikä puolestaan voi saada lopettamaan välittämisen tai jopa välttämään sellaista, mikä parantaisi vointia. Kysymyksessä voi olla syöminen, nukkuminen, hetken ulkoilu ja seurustelu muiden kanssa.
Sillä hetkellä kaikki kielteiset itseään koskevat ajatukset voivat tuntua todelta kuten esimerkiksi, että ainoa keino on jatkaa itsensä rankaisemista. Aivot huiputtavat, eivätkä ajatukset pidä paikkaansa.
Itsensä vahingoittamisen ansiosta hankalat ajatukset helpottavat hetkeksi, mutta pahentavat ahdistusta pitemmän päälle. Yritä osoittaa myötätuntoa itseäsi kohtaan. Et ole yksin, monet taistelevat samojen tunteiden kanssa. Asiasta kertominen jollekulle kuuntelevalle henkilölle voi tuntua hyvältä. Ehkä läheisyydessä on joku luotettava henkilö, jolle voinnistaan voi kertoa.
Jos tunnistaa itsensä kuvauksesta, millaista on elää itseinhon ja itsensä vahingoittamisen kanssa, voi kääntyä terveyskeskuksen, psykiatrisen klinikan tai työterveyshuollon puoleen apua saadakseen. Myös alle 18-vuotiaat saavat ensi sijassa kääntyä terveyskeskuksen puoleen, mutta myös BUP-klinikka on ajankohtainen.
Hoitoyhteyden avulla saa apua pääsemään ongelman ytimeen ja selvittämään, mikä itseinhoa ruokkii, ja miten sitä on käsiteltävä. Keskusteluterapia on osoittanut auttavan itsensä vahingoittamisessa. Myös muiden sairauksien karsiminen pois voi tuntua turvalliselta.
Faktantarkistaja: Johan Bjureberg, laillistettu psykologi, kliinisen neurotieteen dosentti Karoliinisessa instituutissa.
Muokattu viimeksi 15.1.2024