Useimmat ihmiset ovat varmaankin joskus ajatelleet, että heidän ulkonäössään on seikkoja, joita he haluaisivat muuttaa. Jos kärsii dysmorfofobiasta, ovat ulkonäköä koskevat ajatukset voimakkaampia ja vaikuttavat elämään hyvin kielteisesti. Dysmorfofobia on hoitoa vaativa sairaus, johon on saatavissa apua.
Dysmorfofobiaa sairastavalla on monia ulkonäköönsä liittyviä kielteisiä ajatuksia. Ajatukset vievät paljon aikaa ja vaikuttavat suuresti elämään. Sairastuneella on ehkä vaikeuksia hyväksyä jokin kehon osa; hän ei esimerkiksi ole tyytyväinen leuan muotoon, ei pidä karvoituksesta tai rintojen muodosta. Hän voi myös kokea, että koko keho tuntuu väärältä. Muut eivät yleensä huomaa sairastuneen mielestä vialla olevaa seikkaa hänen ulkonäössään, mutta hänelle itselleen se voi olla suuri ahdistuksen, häpeän ja kärsimyksen lähde.
Dysmorfofobian takana on monia eri syitä. Se voi johtua geneettisistä tekijöistä, persoonallisuuspiirteistä, aiemmista kokemuksista, stressistä, traumasta tai kulttuuri-ihanteista. Usein taustalla ei ole vain yhtä syytä, vaan monet taustatekijät vaikuttavat ulkonäköä koskevaan kokemukseen.
Dysmorfofobia voi vaikeuttaa arkielämää. Tavallista on opinto-, työ- ja ihmissuhdehankaluudet. Sairastunut voi tuntea itsensä myös alakuloiseksi, yksinäiseksi tai lannistuneeksi. Monet saavat myös ahdistus-, masennus- ja pakko-oireongelmia.
He ajattelevat paljon ulkonäköään ja yrittävät tehdä jotakin vääränlaiseksi kokemalleen. He voivat esimerkiksi:
Monilla on dysmorfofobia. Monet tuntevat samalla lailla ja ovat saaneet apua.
Tavallisin hoitomuoto on kognitiivinen käyttäytymisterapia, KKT, joka on eräänlaista keskusteluterapiaa. KKT auttaa kohtaamaan ja haastamaan ulkonäköä koskevat kielteiset ajatukset ja tunteet. KKT auttaa hyväksymään ulkonäön ja opettaa käsittelemään ahdistusta sekä vähentää huonoa oloa aiheuttavaa käyttäytymistä. Joissakin tapauksissa lääkkeet voivat olla vaihtoehto dysmorfofobian hoitamisessa.
Ota yhteyttä alueen sairaanhoitoneuvontaan numerossa 1177 hoitovaihtoehtojen tutkimiseksi.
Faktantarkistaja: David Clinton, Karoliinisen instituutin dosentti, psykologi, psykoterapeutti ja psykoanalyytikko.
Muokattu viimeksi 10.5.2024