Monet ihmiset saattavat kokea, että heillä on vaikeuksia sopeutua joihinkin tilanteisin, että muutokset ovat hankalia, eikä heidän ole aina helppoa ymmärtää ympäristöään. Monet heistä saattavat ajoittain olla myös erityisen kiinnostuneita jostakin aiheesta. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät vaikeudet ovat haastavampia, jos henkilöllä on autismi. Kiinnostuksen kohteet voivat myös olla kehittyneempiä ja erikoistuneempia.
Autismi on synnynnäinen neuropsykiatrinen toimintarajoite (lyhennetään usein nepsyksi), minkä johdosta henkilö toimii Useimpien ihmisten odotusten vastaisesti. Se ei ole sairaus, mutta voi aiheuttaa erilaisia arkielämän vaikeuksia. Vaikeudet ja niiden ilmenemismuodot voivat vaihdella eri kausina. Ne voivat myös vaihdella tilanteesta riippuen. Vaikeudet voivat lisääntyä tärkeissä elämäntapahtumissa kuten lapsen syntymän yhteydessä, vaihdevuosien aikana, eläköidyttäessä tai jonkun läheisen menehtyessä. Kaikilla, joilla on autismi, ei ole samanlaisia vaikeuksia. Autismikirjo on laaja ja voi vaihdella henkilöstä toiseen. Myös maailman hahmottamisella, ongelmien ratkaisemisella ja älyllisellä lahjakkuudella on suuri merkitys.
Ei tiedetä varmuudella, mistä autismi johtuu, mutta perintötekijät ovat tärkeässä asemassa. Pojat saavat diagnoosin tavallisemmin kuin tytöt. Syytä siihen ei myöskään tiedetä varmasti. Tytöt saavat diagnoosinsa usein poikia myöhemmin. Monilla autismidiagnoosin saaneilla on myös ADHD. Tavallisesti samaan aikaan on myös muita toimintarajoitteita tai sairauksia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ja muut stressiperäiset sairaudet, diabetes, masennus ja ahdistuneisuushäiriöt.
Joskus käytetään lyhennettä ASD autismin sijaan. ASD on autismikirjonhäiriön lyhenne. Aiemmin käytettiin myös nimityksiä autistinen oireyhtymä, Asbergerin oireyhtymä ja ASD (autism spectrum disorder).
Sosiaalinen kommunikointi, vastavuoroisuus ja yhteispeli voivat tuottaa vaikeuksia. Henkilöllä saattaa esimerkiksi olla vaikeuksia ymmärtää, miten muiden kanssa vuorovaikutetaan ja miten keskustelu aloitetaan tai lopetetaan. Myös asiat, joita ei sanota suoraan tai jotka välittyvät kehonkielestä tai ilmeistä, voivat olla haastavia. Paljon energiaa voi kulua mietittäessä, miten pitäisi olla, ja se tekee väsyneeksi. Se voi myös aiheuttaa levottomuutta.
Sekä pienet että suuret muutokset voivat olla hankalia, mutta myös eri toimitapojen vaihtaminen. Rutiinit ja tulevien tapahtumien ennakointi voivat tuntua hyvältä. Autismikirjon piiriin lukeutuva ihminen voi myös olla erityisen herkkä aistimuksille, kuten kosketukselle, äänille ja hajuille.
Autismi voi myös tuoda mukanaan erityisharrastuksia, joihin panostetaan runsaasti aikaa. Autismikirjon piiriin lukeutuva ihminen voi olla sinnikkäämpi ja huolellisempi kuin useimmat muut, ja hänellä saattaa olla poikkeava kyky keskittyä pitkään johonkin asiaan. Ne ovat vahvuuksia, jotka voivat olla hyviä monissa yhteyksissä.
Autismi voi ilmetä eri tavoin eri elämänvaiheissa. Ympäristöstä, sen asettamista vaatimuksista ja saadusta tuesta riippuu, miten paljon toimintarajoite vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Koska toimintatapaa ei ole mahdollista ohjata, muut ymmärtävät sen helposti väärin. Jos koulua, työpaikkaa tai julkista ympäristöä ei mukauteta tarpeisiin, se voi aiheuttaa ylimääräisiä vaikeuksia. Ympäristön osaaminen ja ymmärrys ovat hyvin tärkeitä.
Jos epäillään autismia, hakeudutaan psykiatriselle vastaanotolle. Siellä autetaan arvioimaan, onko kysymys autismista. Ensin tavataan lääkäri tai psykologi, joka tekee ensimmäisen arvioinnin. Sitä seuraa selvitys, joka osoittaa, onko kysymyksessä autismi vai ei.
Tarjottavan avun lähtökohtana on tutkittu ja hänen tarpeensa. Apua voi esimerkiksi saada sosiaalisiin tilanteisiin ja viestintään tai kognitiivisia apuvälineitä sekä erityistukea kouluun, työhön ja arkielämään. On myös mahdollista saada yhteyshenkilö, jonka kanssa yhdessä tehdään asioita, sekä asumistukijan. Usein tarjotaan myös kursseja, joilla oppii enemmän autismista. Myös omaiset voivat osallistua.
Faktantarkistaja: Taina Lehtonen, filosofian tohtori. laillistettu psykologi, neuropsykologian erikoislääkäri.
Muokattu viimeksi 15.1.2024
Verkkosivut Autism Sverige ja Riksförbundet Attention antavat lisätietoja autismikirjon piiriin kuuluville henkilöille, heidän omaisilleen ja työssä käyville.