Millaista elämä ahdistuksen kanssa on?
Ahdistus voi tuntua eri tavoin ja olla eri henkilöillä eri voimakasta. Lievempi ahdistus voi tuntua levottomuutena, rauhattomuutena tai epätodellisuuden tunteena, ikään kuin olisi kuplassa. Voimakas ahdistus voidaan havaita paremmin kehossa. Silloin saattaa tuntua kuin hengittäminen vaikeutuisi, paino laskeutuisi rinnalle tai saisi sydämentykytystä. Jos ahdistus tulee nopeasti ilman, että siihen on valmistautunut, ja se on hyvin intensiivinen, sitä kutsutaan paniikkihäiriöksi. Sitä mitä paniikkihäiriön yhteydessä tunnetaan, kutsutaan paniikkikohtaukseksi.
Ahdistuksen tullessa ajatellaan yleensä, ettei ”se mene koskaan ohi” tai ”olen tulossa hulluksi”. Senkaltaisten ajatusten yhteydessä voi olla hyvä tietää, ettei ahdistus ole vaarallista, että se menee aina ohi hetken päästä, vaikka se voikin uusiutua.
Miten tavallista ahdistus on?
Kaikki saavat ahdistusta joskus elämässään, jotkut useammin ja lievemmin kuin toiset. Vaikka ahdistus onkin hyvin tavallista, vain harvat puhuvat siitä avoimesti. Sen tähden monet saattavat yhdistää ahdistuksen häpeän ja syyllisyyden tunteisiin. Koska ahdistus ei useimmiten näy ulospäin, monet kuvittelevat ahdistuvansa yksin, mikä vaikeuttaa siitä puhumista enemmän kuin pitäisi.
Miksi ahdistun?
Ahdistus voi laueta monissa eri tilanteissa – myös oikeastaan turvallisissa ja vaarattomissa. Ahdistus voi myös tulla tilanteissa ja paikoissa, jotka muistuttavat aiemmin koettuja epämiellyttäviä asioita.
Ahdistus voi laueta pelottavasta ajatuksesta, tunteesta tai tilanteista, joissa tuntee olevansa uhattu, voimaton, epäonnistunut tai arvoton. Joskus ahdistus liittyy korkeisiin vaatimuksiin, häpeän tai syyllisyyden tunteisiin. Ahdistus voi myös laueta, jos tulee petetyksi tai hylätyksi. Ahdistusta voi saada myös, jos on vaarassa menettää jotakin itselleen tärkeää kuten esimerkiksi turvallisuuden, aseman tai rakkauden.
Ahdistuksen syistä riippumatta se voi saada tuntemaan itsensä kummalliseksi ja oudoksi tai jollakin tapaa vialliseksi. Se on aivan tavallista. Silloin on hyvä muistuttaa itseään, että ahdistus on täysin luonnollinen reaktio, jonka kaikki ihmiset saavat joskus elämässään. Jos ahdistus vaikuttaa toimintatasoon ja arkipäivään, voi olla hyvä idea hakeutua hoitoon. Pitkäaikainen ahdistus voi johtaa moniin muihin ongelmiin kuten univaikeuksiin, alakuloisuuteen ja eristäytymiseen. Se voi myös vaikuttaa suhteisiin muiden ihmisten kanssa ja estää elämästä siten kuin oikeastaan haluaisi.
Mitä aivoissa tapahtuu ahdistuksen aikana?
Keskushermosto aktivoituu automaattisesti ahdistuksessa – keho valmistautuu pakenemaan tai tappelemaan. Reaktio on eräänlainen hälytysjärjestelmä, joka käynnistyy aivojen ja hermojärjestelmän reagoidessa todelliseen tai kuviteltuun uhkaan tai vaaraan. Hälytysjärjestelmän herkkyys eroaa henkilöstä toiseen ja voi vaihdella elämän eri kausina. Ahdistus on tavallista teini-iässä ja nuorena aikuisena. Ahdistus on tavallisempaa naisilla kuin miehillä. Myös vaikeat tapahtumat voivat vaikuttaa ahdistusherkkyyteen.
Millaista hoitoa ahdistukseen on?
Ahdistusongelmia hoidetaan useilla menetelmillä, joille on yhteistä, että saa oppia erilaisia työkaluja ja strategioita ahdistukseen käsittelyyn. Pitkäaikaisissa vaikeissa ahdistusvaivoissa voi lääkehoito olla avuksi. Lääkäri vastaa lääkkeitä koskeviin kysymyksiin ahdistusongelmissa.
Miten ahdistusta käsitellään, ja mitä voi tehdä itse?
Meidät ihmiset on luotu pyrkimään sellaisen välttelemiseen, mikä on epämiellyttävää tai tuntuu vaikealta. Yritykset ahdistuksen välttämiseen, syrjään painamiseen tai peittelemiseen ovat sen johdosta yleisiä. Senkaltainen strategia toimii joskus lyhyellä tähtäimellä, mutta ajan mittaan se auttaa ahdistusta saamaan suuremman vallan elämässä. Mitä enemmän aikaa ja energiaa uhrataan ahdistuksen välttämiseksi, sitä vaikeammaksi sen käsittely tulee.
Levottomuutta ja ahdistusta voi käsitellä monilla eri tavoin. KKT-terapiassa tavallinen työkalu on altistus, mikä merkitsee asteittaista altistumista ahdistusta tuoville tilanteille. Toisena strategiana on harjoitella hyväksymistä: tunteiden ja ajatusten annetaan olla samalla, kun teemme jotakin elämässä tärkeää.
Puhuminen voinnistaan jonkun kanssa voi auttaa. Luotettavan henkilön kanssa puhuminen on useinkin ensimmäinen askel kohti parempaa vointia. Ahdistuksesta ja sen hoidosta lukeminen auttaa oppimaan lisää. Muista, että apua on saatavilla.
Stressi ja ahdistus kuuluvat usein yhteen. Sekä stressiin että ahdistukseen kohdistuvaa vastustuskykyä voidaan parantaa, jos yrittää syödä, treenata, nukkua ja tehdä nautittavia asioita. Toinen tärkeä osa on uskaltaa kieltäytyä ja asettaa rajoja jaksamiselleen.
Mikä ahdistusoireyhtymä on?
Kun ahdistus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, se voi olla ahdistusoireyhtymä, johon on saatavilla apua. Paniikkihäiriöt, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD), sosiaalinen ahdistus ja erityisfobiat ovat esimerkkejä ahdistusoireyhtymästä.
Milloin apua on haettava?
Jos ahdistusta on päivittäin niin paljon, että se vaikuttaa elämään – älä epäröi, vaan hae apua. Avun pyytäminen vaatii usein rohkeutta, mutta mitä pikemmin apua haetaan, sitä parempi. Jos avun hakeminen kuitenkin tuntuu vaikealta, pyydä jotakuta luotettavaa henkilöä tekemään sen. Jos luotettavaa ja tukea antavaa henkilöä ei ole, voi soittaa nimettömänä tukipuhelimeen tai tsättäillä verkossa.
Faktantarkistaja: Jacqueline Levi, laillistettu psykologi, Psykologpartners.
Muokattu viimeksi 15.2.2024