{"id":13067,"date":"2024-05-02T20:46:18","date_gmt":"2024-05-02T18:46:18","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=13067"},"modified":"2024-12-29T12:57:29","modified_gmt":"2024-12-29T11:57:29","slug":"syomishairiot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/syomishairiot\/","title":{"rendered":"Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t"},"content":{"rendered":"<section id=\"hero-simple-block_7d8efd87b0f3b266c1ebac51aebce722\" class=\"block hero-simple container  hero-simple--text hero-simple--blue\">\n\t<article class=\"hero-simple__inner\">\n\t\t<div class=\"hero-simple__content hero-simple__content--left\"><h1 class=\"hero-simple__header hero-simple__header--left\">Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t<\/h1><div class=\"editor-content hero-simple__text\"><p>Jos ajattelee paljon ruokaa ja painoa, ja itsetunto on vahvasti sidoksissa kehoon liittyv\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isyyteen voimme puhua sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6st\u00e4. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t ovat tavallisimpia nuorilla tyt\u00f6ill\u00e4, mutta sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n voi saada i\u00e4st\u00e4, vartalotyypist\u00e4 tai sukupuolesta riippumatta. Kaikki sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t vahingoittavat kehoa ja ovat destruktiivisia itsetunnolle ja psyykkiselle voinnille. Hoito auttaa irti sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n<section id=\"single-col-text-block_3a5cff423c49c3d27a0fbeec98081fcc\" class=\"block single-col-text \">\n\t<div class=\"container container--tiny\">\n\n\t\t<div class=\"single-col-text__container\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"editor-content single-col-text__text\"><h2 class=\"h3\">Mist\u00e4 tied\u00e4n sen olevan sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6?<\/h2>\n<p>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavat ovat usein ankaria ja tuomitsevia itse\u00e4\u00e4n kohtaan. Tavallisesti sy\u00f6mistapaa ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 h\u00e4vet\u00e4\u00e4n. Sairastunut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ateriointia muiden kanssa, hypp\u00e4\u00e4 usein aterioiden yli ja ajattelee hyvin paljon ruokaa, painoa ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4. Ajatukset joka hetki teht\u00e4vist\u00e4 asioista voivat olla hankalia ja vied\u00e4 paljon voimaa ja energiaa. Se voi johtaa ahdistukseen ja valtavaan yksin\u00e4isyydentunteeseen.<\/p>\n<p>Saattaa tuntua silt\u00e4 kuin suurin osa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 py\u00f6rii ruoan, h\u00e4pe\u00e4n ja kontrollin ymp\u00e4rill\u00e4. Ajatuksena ehk\u00e4 on, ett\u00e4 asiat on teht\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyll\u00e4 tavalla, sill\u00e4 muuten ahdistuu. Keskittyminen ja nukkuminen vaikeutuvat yleens\u00e4. Ajan mittaan sairastuneesta tulee alakuloinen tai masentunut.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6iden eri tyypit<\/h2>\n<p>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6it\u00e4 on montaa eri tyyppi\u00e4, ja ne voivat ilmet\u00e4 eri tavoin. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 ei ole kysymys ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 tai painosta vaan tunteista ja ajatuksista<\/p>\n<p>Joskus ajatukset vartalon muuttamisesta ovat riitt\u00e4v\u00e4t, mutta jos kehoa aletaan valvoa eri toimien avulla, kysymyksess\u00e4 voi olla sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6. Ihmiset saattavat esimerkiksi menn\u00e4 liian pitk\u00e4lle halutessaan sy\u00f6d\u00e4 terveellisesti tai harrastaa liikuntaa ja kehitt\u00e4v\u00e4tkin sen sijaan ep\u00e4terveellisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen. Voi my\u00f6s k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti aterioiden yli tai sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yksin suuria ruokam\u00e4\u00e4ri\u00e4. Ruoka, ateriointi ja paino valtaavat suuren tilan ajatuksissa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t on tavallista jakaa seuraaviin ryhmiin:<\/p>\n<p><strong>Anoreksia<\/strong>, joka merkitsee, ett\u00e4 paino halutaan pit\u00e4\u00e4 mahdollisimman alhaisena ja ett\u00e4 energian saanti on niin alhainen, ett\u00e4 keho n\u00e4kee n\u00e4lk\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Bulimia<\/strong>, joka merkitsee suuren ruokam\u00e4\u00e4r\u00e4n ahmimista lyhyess\u00e4 ajassa. Ahmija kokee, ettei pysty hallitsemaan sy\u00f6mist\u00e4. J\u00e4lkik\u00e4teen sy\u00f6dyst\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon esimerkiksi aiheuttamalla oksentamista, v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ulostusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai liikkumalla liiallisesti.<\/p>\n<p><strong>Ahmimish\u00e4iri\u00f6<\/strong>, jossa ruokaa ahmitaan. Erona bulimiaan on, ettei j\u00e4lkik\u00e4teen pyrit\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n eroon sy\u00f6dyst\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vakavia muita sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6it\u00e4 on my\u00f6s olemassa. Esimerkkin\u00e4 mainittakoon ARFID, joka on lyhenne englanninkielisist\u00e4 sanoista avoidant\/restrictive food intake disorder, ja merkitsee sy\u00f6misen v\u00e4ltt\u00e4mis- ja rajoittamish\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Se merkitsee useimpien ruokalajien v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 ja vain joidenkin harvojen, erityisesti valittujen ravintoaineiden sy\u00f6mist\u00e4. Siin\u00e4 ei ole kysymys painonpudotuksesta tai lihomisen v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4, vaan erilaisiin ruokiin ja juomiin kohdistuvasta vastenmielisyydest\u00e4. ARFID on tavallisinta lapsilla, mutta saattaa esiinty\u00e4 muussakin i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ksi lasketaan my\u00f6s ortoreksia. Silloin treenataan pakonomaisesti samalla, kun noudatetaan ankaraa ruokavaliota. Jollei saa treenata niin kuin haluaa, voi tuntea voimakasta ahdistusta. Ortoreksia ei ole oma diagnoosi, vaan diagnoosiksi voidaan sen sijaan asettaa anoreksia, pakko-oireinen h\u00e4iri\u00f6 (OCD) tai ahdistusoireyhtym\u00e4.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Yhteys korkeisiin vaatimuksiin<\/h2>\n<p>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n kehittymisen takana on monia eri syit\u00e4. Ne voivat liitty\u00e4 henkil\u00f6kohtaisiin seikkoihin kuten surun tai kiukun kaltaisten tunteiden k\u00e4sittelyyn tai ihmissuhteisiin, mutta ne voivat my\u00f6s olla reaktio siihen, miten yhteiskunta arvostaa ruokaa, valvontaa ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4ydelliseen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n ja tahrattomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n kohdistuvat vaatimukset voivat tuntua mahdottomilta, kun el\u00e4mme kulutuksellisessa ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4, jossa meid\u00e4n odotetaan hallitsevan tarpeitamme ja tunteitamme. H\u00e4iri\u00f6 voi saada alkunsa valvontatarpeesta, jossa yritet\u00e4\u00e4n ohjata sy\u00f6mist\u00e4. Ajan mittaan valvontatarve siirtyy johtoon.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Milloin apua olisi haettava?<\/h2>\n<p>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t voivat vahingoittaa vakavasti sek\u00e4 fyysist\u00e4 ett\u00e4 psyykkist\u00e4 terveytt\u00e4, ja ne on otettava vakavasti. Jos uskoo sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n kehittyneen, ei saa odottaa, vaan apua on haettava heti. Mit\u00e4 aiemmin apua saa, sit\u00e4 parempi. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ihin on saatavilla auttavaa hoitoa.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Apua on saatavilla<\/h2>\n<p>Hoidon avulla sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4see irti. Tarjolla on monia eri hoitomuotoja, kuten keskusteluterapiaa ja l\u00e4\u00e4kityst\u00e4. Joskus saatetaan tarvita sek\u00e4 terapiaa ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kityst\u00e4.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Mist\u00e4 apua haetaan?<\/h2>\n<p>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ep\u00e4ilt\u00e4ess\u00e4 apua haetaan sairaanhoidon piirist\u00e4. Jos omatoiminen yhteyden ottaminen tuntuu vaikealta, voi pyyt\u00e4\u00e4 jotakuta mukaansa. Verkkosivu 1177.se antaa tietoja, mist\u00e4 hoitoa saa eri puolilla maata. Verkkosivut antavat my\u00f6s hoitoa koskevia tietoja.<\/p>\n<p>Jos olo on niin huono, ett\u00e4 harkitaan itsemurhaa, ei saa odottaa vaan pit\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti hakeutua psykiatriselle akuuttivastaanotolle tai soittaa numeroon 112.<\/p>\n<p>Monet aiemmin sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastaneet ovat tulleet terveiksi. Huonovointisuuden tunnustaminen ja avun hakeminen ei ole heikkouden tai ep\u00e4onnistumisen merkki, pikemminkin p\u00e4invastoin. Se on keino antaa itselleen mahdollisuus parempaan vointiin.<\/p>\n<p><strong>Faktantarkistaja:<\/strong> David Clinton, Karoliinisen instituutin dosentti, psykologi, psykoterapeutti ja psykoanalyytikko.<\/p>\n<p>Muokattu viimeksi 31.1.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":13071,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t voivat ilmet\u00e4 eri tavoin. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 ei ole kysymys ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 tai painosta vaan pikemminkin tunteista ja ajatuksista.","_seopress_robots_index":"","_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"class_list":["post-13067","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13067","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13067"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13067\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13070,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13067\/revisions\/13070"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13071"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13067"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}