{"id":13057,"date":"2024-05-05T08:51:50","date_gmt":"2024-05-05T06:51:50","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=13057"},"modified":"2024-12-29T12:46:55","modified_gmt":"2024-12-29T11:46:55","slug":"vasymysoireyhtyma","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/vasymysoireyhtyma\/","title":{"rendered":"V\u00e4symysoireyhtym\u00e4"},"content":{"rendered":"<section id=\"hero-simple-block_1bbc349c4062b849acf48a2b7500bfd6\" class=\"block hero-simple container  hero-simple--text hero-simple--blue\">\n\t<article class=\"hero-simple__inner\">\n\t\t<div class=\"hero-simple__content hero-simple__content--left\"><h1 class=\"hero-simple__header hero-simple__header--left\">V\u00e4symysoireyhtym\u00e4<\/h1><div class=\"editor-content hero-simple__text\"><p>Puolet pitk\u00e4aikaissairaista ovat sit\u00e4 psyykkisen sairaalloisuuden takia. Se puolestaan johtuu useimmiten stressist\u00e4. Jos stressi on jatkunut pitk\u00e4\u00e4n ilman palautumismahdollisuutta, vaarana on kehitt\u00e4\u00e4 v\u00e4symysoireyhtym\u00e4. Se on tila, josta parantuminen voi vied\u00e4 pitk\u00e4n ajan, ja jonka varoitusmerkit on otettava tosissaan. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n<section id=\"single-col-text-block_b293ff14ba9d5a48a8631a8f52b50eb7\" class=\"block single-col-text \">\n\t<div class=\"container container--tiny\">\n\n\t\t<div class=\"single-col-text__container\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"editor-content single-col-text__text\"><h2 class=\"h3\">Mik\u00e4 v\u00e4symysoireyhtym\u00e4 on?<\/h2>\n<p>V\u00e4symysoireyhtym\u00e4 on syv\u00e4 fyysinen ja psyykkinen uupumustila, jonka pitk\u00e4aikainen stressi ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 palautumista on aiheuttanut. V\u00e4symysoireyhtym\u00e4\u00e4 voidaan kuvata kolmessa vaiheessa.<\/p>\n<h3 class=\"h4\">1. Riskivaihe<\/h3>\n<p>Riskivaiheetta leimaavat fyysiset ja psyykkiset vaivat kuten keskittymisvaikeudet, paniikkitunteet, j\u00e4nnityss\u00e4ryt niskassa ja sel\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 muut rasitusoireet, mutta arkiel\u00e4m\u00e4 toimii yh\u00e4. T\u00f6iss\u00e4 tai kotona k\u00e4yd\u00e4\u00e4n taistelua kasaantuneiden stressitekij\u00f6iden k\u00e4sittelemiseksi. Uni on usein levotonta, pinnallista ja lyhytaikaista. V\u00e4symys, muistamattomuus ja muut oireet tulevat hiipien ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t pikkuhiljaa. Lepo, vapaa-aika, yst\u00e4v\u00e4t ja harrastukset siirret\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 v\u00e4syneemm\u00e4lt\u00e4 ja keskittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 tuntee itsens\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n on ponnisteltava ja tarkistettava kolminkertaisesti, ettei mik\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt huomiotta.<\/p>\n<p>Itse oireet voivat monien kohdalla her\u00e4tt\u00e4\u00e4 levottomuutta ja toimia stressil\u00e4hteen\u00e4. Riskivaiheessa on yleist\u00e4 hakeutua hoitoon yksitt\u00e4isten oireiden takia. Ne voivat esimerkiksi olla toistuvia infektioita, lihass\u00e4rkyj\u00e4, uniongelmia ja muuta, mit\u00e4 ei heti yhdistet\u00e4 liialliseen stressiin. Mutta monet muuttavat el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4ess\u00e4\u00e4n asiayhteyden.<\/p>\n<h3 class=\"h4\">2. Akuuttivaihe<\/h3>\n<p>Jos tilanne ei muutu, se voi pahentua ja tulla akuutiksi. Se tapahtuu usein nopeasti ja \u00e4kki\u00e4, mink\u00e4 johdosta puhutaan loppuun palamisesta. Akuuttivaihe voi kest\u00e4\u00e4 joitakin viikkoja. S\u00e4ngyn j\u00e4tt\u00e4minen, selke\u00e4sti ajatteleminen tai keskittyminen voi olla mahdotonta. Kyky tehd\u00e4 useita asioita samanaikaisesti katoaa. Ep\u00e4toivoa ja paniikkia voi esiinty\u00e4, mik\u00e4 voidaan tulkita virheellisesti ahdistussairaudeksi tai masennukseksi.<\/p>\n<h3 class=\"h4\">3. Palautumisvaihe<\/h3>\n<p>Kun pikkuhiljaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jaloilleen, voi v\u00e4symyst\u00e4, stressiherkkyytt\u00e4, keskittymis- ja muistivaikeuksia esiinty\u00e4 yh\u00e4. Mit\u00e4 pitemm\u00e4lle toipuminen edistyy, sit\u00e4 paremmin arkiaskareista selviydyt\u00e4\u00e4n. V\u00e4symysoireyhtym\u00e4 tuo useimmiten mukanaan lis\u00e4\u00e4ntyneen stressiherkkyyden viel\u00e4 silloinkin, kun muut oireet ovat kadonneet.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Miten v\u00e4symysoireyhtym\u00e4 vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n<p>Jos oikeaa apua saadaan ajoissa ja toipumisresurssit ovat riitt\u00e4vi\u00e4, v\u00e4symyksest\u00e4 voi usein toipua t\u00e4ysin ja tulla l\u00e4hes oireettomaksi. Yleisin malli toipumisen aikana on, ett\u00e4 fyysinen energia palautuu ensimm\u00e4isen\u00e4, kun taas muisti- ja keskittymisongelmat, stressi- ja vaatimusherkkyys viev\u00e4t pitemm\u00e4n ajan. Useimmat vaikeaan v\u00e4symysoireyhtym\u00e4\u00e4n sairastuneet paranevat huomattavasti ajan my\u00f6t\u00e4, mutta voivat vaihtelevassa m\u00e4\u00e4rin tunnistaa oireita viel\u00e4 monen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Naiset altistuvat helpommin<\/h2>\n<p>Syy useimpien stressiin sairastuneiden kohdalla on huono ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6. Usein kysymys on ep\u00e4tasapainosta vaatimusten ja resurssien v\u00e4lill\u00e4, esimerkiksi hoitoalalla, koulussa ja hoivaty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelevien kohdalla.<\/p>\n<p>Useimmiten sairastuu henkil\u00f6, jonka ei luultu sairastuvan. H\u00e4n on usein sitoutunut ja hyv\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, ottaa paljon vastuuta kotona ja asettaa muiden tarpeet omiensa edelle. 80 prosenttia sairastuneista ovat naisia.<\/p>\n<p>Vakuutuskassan mukaan stressiper\u00e4isen sairausloman riski kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, jos ei koe ty\u00f6tilanteen ja sosiaalisen tuen tai tunnustuksen ja arvostuksen olevan hallinnassa.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Onko haettava apua?<\/h2>\n<p>Kehon varoitusmerkkien huomioiminen ja aikaisen avun saaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Jos on vaarassa sairastua stressiper\u00e4iseen sairauteen, on syyt\u00e4 hakea apua terveyskeskuksesta tai ty\u00f6terveyshuollosta. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri tutkii kehon ja kuuntelee kertomusta vaivoista. Verikokeita otetaan muiden sairauksien poiskarsimiseksi.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Pystyyk\u00f6 voimaan taas hyvin?<\/h2>\n<p>Useimmat v\u00e4symysoireyhtym\u00e4\u00e4n sairastuneet toipuvat, vaikka se voi vied\u00e4 aikaa ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt stressiherkkyys. Uusiutumisvaara on my\u00f6s olemassa. Toipumisen mahdollistaminen saattaa vaatia ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 tai sairauslomaa. Rentoutusharjoitukset, liikunta ja hyv\u00e4 uni voivat auttaa samoin kuin vaatimustason alentaminen, ajan varaaminen yst\u00e4ville ja perheelle sek\u00e4 sellaisten asioiden tekeminen, joista nauttii.<\/p>\n<p>Hoito voi koostua keskustelu- ja fysioterapiasta, jossa harjoitellaan tunnistamaan stressin merkit kehossa samalla, kun annetaan ty\u00f6kaluja stressin ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja k\u00e4sittelemiseen.<\/p>\n<p><strong>Faktantarkistaja:<\/strong> Walter Osika, dosentti, Karoliinisen instituutin sosiaalisen kest\u00e4vyyskeskuksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Sis\u00e4tautien, kardiologian ja psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Tukholman alueen ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri.<\/p>\n<p>Muokattu viimeksi 9.1.2024<\/p>\n<p><a class=\"arrow-link arrow-link--large\" href=\"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/stressi-ja-palautuminen\/\">Lue lis\u00e4\u00e4 stressist\u00e4 ja toipumisesta<\/a><\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":13061,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Pitk\u00e4aikaiseen stressiin ilman palautumismahdollisuutta liittyy vaara v\u00e4symysoireyhtym\u00e4n kehittymisest\u00e4. Sit\u00e4 voidaan kuvata kolmella vaiheella.","_seopress_robots_index":"","_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"class_list":["post-13057","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13057","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13057"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13057\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13060,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13057\/revisions\/13060"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13061"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13057"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}