{"id":13047,"date":"2024-05-04T19:29:39","date_gmt":"2024-05-04T17:29:39","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=13047"},"modified":"2024-12-29T12:37:52","modified_gmt":"2024-12-29T11:37:52","slug":"traumat-ja-dissosiaatio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/traumat-ja-dissosiaatio\/","title":{"rendered":"Traumat ja dissosiaatio"},"content":{"rendered":"
\n\t
\n\t\t

Traumat ja dissosiaatio<\/h1>

Dissosiaatio voi laueta, kun liian vaikeasti k\u00e4sitelt\u00e4viss\u00e4 olevat vaikutelmat ovat vallanneet mielen. Syyn\u00e4 on useimmiten traumaattinen stressi, ja se voi antaa monia erilaisia, toisinaan dramaattisia oireita. Hoitotahoilla voi olla vaikeuksia tulkita oireita, ja diagnoosin saaminen saattaa ottaa aikaa, mutta apua on saatavilla. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n

\n\t
\n\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t

Mik\u00e4 dissosiaatio on?<\/h2>\n

Dissosiaatio merkitsee jakautumista tai erottelua ja tarkoittaa, ett\u00e4 keho pit\u00e4\u00e4 kokemukset ja toimet erill\u00e4 tietoisuudesta. Se vaikuttaa muistiin, tunteisiin, k\u00e4sityskykyyn, motoriikkaan, k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja identiteettiin sek\u00e4 niiden toimintaan ja yhteisty\u00f6h\u00f6n. Tila saattaa tuntua silt\u00e4 kuin seisoisi itsens\u00e4 ja kehonsa ulkopuolella. Ajank\u00e4sitys saattaa muuttua, ja kaikki tuntuu ep\u00e4todelliselta ik\u00e4\u00e4n kuin unessa. Voi tulla lamaantuneeksi tai menett\u00e4\u00e4 muistin.<\/p>\n

Dissosiaation tavallisimmat syyt ovat traumat ja traumaper\u00e4inen stressi. Se on kehon tapa saartaa kamalat ja h\u00e4pe\u00e4lliset kokemukset sek\u00e4 muistot ahdistuksen ja ep\u00e4miellytt\u00e4vien tunteiden v\u00e4hent\u00e4miseksi. Mutta jos saa toistuvia dissosiaatioita, saattaa se puolestaan tulla stressin l\u00e4hteeksi.<\/p>\n

Dissosiatiiviset oireet ja h\u00e4iri\u00f6t kytkeytyv\u00e4t usein vaikeisiin ja toistuviin traumaattisiin kokemuksiin. Jos esimerkiksi kasvuaikana on joutunut v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n kohteeksi, todistanut kansanmurhaa, kidutusta tai tullut raiskatuksi.<\/p>\n

Diagnoosi saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 dissosiaation ett\u00e4 PTSD:n mutta my\u00f6s tunne-el\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00e4n ep\u00e4vakaan persoonallisuush\u00e4iri\u00f6n. Dissosiaatiota ilmenee my\u00f6s muiden psyykkisten sairauksien yhteydess\u00e4 kuten esimerkiksi skitsofreniassa, paniikkioireyhtym\u00e4ss\u00e4 ja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Erilaiset dissosiatiiviset h\u00e4iri\u00f6t<\/h2>\n

Ehk\u00e4 sairaanhoito on p\u00e4\u00e4tynyt erityisdiagnoosiin, kuten esimerkiksi dissosiatiiviseen identiteettih\u00e4iri\u00f6\u00f6n. Silloin henkil\u00f6ll\u00e4 on erilliset identiteetit tai persoonallisuustilat, jotka vuoroittain hallitsevat k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, eik\u00e4 pysty muistamaan t\u00e4rkeit\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia tietoja.<\/p>\n

Toinen dissosiatiivinen h\u00e4iri\u00f6 on dissosiatiivinen amnesia, joka etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 koskee muistinmenetyst\u00e4. Jos on saanut depersonalisaatio- tai derealisaatioh\u00e4iri\u00f6n, oireet koskevat havainnointia, toisin sanoen aistien tapaa vastaanottaa maailma. Henkil\u00f6 voi tuntea olevansa irrallaan kehosta tai tietoisuudesta ja n\u00e4kee itsens\u00e4 ulkoap\u00e4in.<\/p>\n

Diagnoosi ja hoito<\/h2>\n

Oikean diagnoosin saaminen voi olla vaikeaa ja vied\u00e4 aikaa. Jotta diagnoosi voitaisiin asettaa ja sulkea pois oireiden liittyminen johonkin ruumiilliseen sairauteen, on toteutettava perusteellisia l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 tutkimuksia. Sen j\u00e4lkeen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, miten oireet liittyv\u00e4t muihin el\u00e4myksiin ja kokemuksiin, jotta apua voitaisiin antaa. Se tehd\u00e4\u00e4n usein yhdess\u00e4 psykiatrisen hoidon kanssa.<\/p>\n

Jos uskoo k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 dissosiaatiosta, voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 terveyskeskuksen tai yleispsykiatrian puoleen opastusta varten. Joskus dissosiatiivisten tilojen hoitoon hakeutuvat ihmiset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin tai heit\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n. Mutta vaikka dissosiatiivisten oireiden ymm\u00e4rt\u00e4minen voi olla haastavaa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 apua on saatavilla. Se voi olla traumojen hoitoon kohdentavaa hoitoa tai l\u00e4\u00e4kehoitoa.<\/p>\n

Faktantarkistaja:<\/strong> Marie Kanstrup, laillistettu psykologi ja l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Karoliinisessa yliopistollisessa sairaalassa ja Uppsalan yliopistossa.<\/p>\n

Muokattu viimeksi 28.2.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":13051,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Dissosiaatio voi laueta, kun liian vaikeasti k\u00e4sitelt\u00e4viss\u00e4 olevat vaikutelmat ovat vallanneet mielen. Syyn\u00e4 on useimmiten traumaattinen stressi.","_seopress_robots_index":"","_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"class_list":["post-13047","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13047","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13047"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13047\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13050,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13047\/revisions\/13050"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13051"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13047"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}