{"id":13032,"date":"2024-05-04T22:54:04","date_gmt":"2024-05-04T20:54:04","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=13032"},"modified":"2024-12-29T20:16:02","modified_gmt":"2024-12-29T19:16:02","slug":"stressi-ja-palautuminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/stressi-ja-palautuminen\/","title":{"rendered":"Stressi ja palautuminen\u00a0"},"content":{"rendered":"
\n\t
\n\t\t

Stressi ja palautuminen <\/h1>

Stressi on luonnollinen reaktio tilanteissa, jotka koemme uhkaavina tai haastavina. Emme saa unohtaa, ett\u00e4 tarvitsemme my\u00f6s palautumista. T\u00e4m\u00e4n hetken 24-tunnin yhteiskunnassa se ei aina ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on tehnyt stressist\u00e4 kansanterveysongelman. T\u00e4rkeint\u00e4 on jarruttaa ajoissa, mink\u00e4 takia stressin merkit on tarpeellista tunnistaa. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n

\n\t
\n\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t

Mit\u00e4 stressi on?<\/h2>\n

Stressi merkitsee, ett\u00e4 aivot ja koko keho mobilisoidaan uhkaa vastaan. Voidaksemme paeta tai puolustautua syd\u00e4n ly\u00f6 tihe\u00e4mmin ja aineenvaihdunta mukautuu siten, ett\u00e4 lihakset saavat helposti saatavilla olevaa energiaa. Aistit ter\u00e4styv\u00e4t, kun aivot keskittyv\u00e4t t\u00e4ysin uhkaavasta tilanteesta p\u00e4\u00e4semiseen.<\/p>\n

Ihmisen reaktio stressiin on ollut kivikaudelta l\u00e4htien toiminnallinen ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n eloon j\u00e4\u00e4miseksi. Ilman sit\u00e4 esi-is\u00e4mme eiv\u00e4t olisi selviytyneet er\u00e4maan vaaroista. Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin keho uskoo usein, ett\u00e4 stressi vaatii pakoa tai taistelua. Se voi olla ongelmallista nykymaailmassa, miss\u00e4 stressi usein on pikemminkin vakio. Stressireaktiosta voi tulla krooninen ja vahingollinen silloin, kun stressi valtaa meid\u00e4t, emme saa ajoissa aikaa palautumiselle, ja koemme, ettemme pysty k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n uhkaa.<\/p>\n

Miten stressaantuneisuuden huomaa?<\/h2>\n

Kuinka paljon ja millaista stressi\u00e4 henkil\u00f6 pystyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n, on yksil\u00f6llist\u00e4. Ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4, yksityisel\u00e4m\u00e4, el\u00e4m\u00e4ntyyli, ik\u00e4 ja terveys vaikuttavat siihen. Jos joku kokee v\u00e4hemmist\u00f6aseman aiheuttamia paineita, h\u00e4nell\u00e4 on neuropsykiatrisia toimintarajoitteita tai vaikea taloudellinen tilanne, stressialttius saattaa olla hyvinkin korkea. Stressin ilmentym\u00e4t eroavat miesten ja naisten v\u00e4lill\u00e4. Tyt\u00f6t ja naiset raportoivat enemm\u00e4n stressi\u00e4 ja ovat suuremmassa m\u00e4\u00e4rin sairauslomalla stressiper\u00e4isten terveyshaittojen johdosta.<\/p>\n

Stressi merkitsee suurta energiatason nousua koko kehossa, ja voi sen takia antaa monia ja vaihtelevia oireita. Krooniselle stressille on ominaista ahdistuneisuus, alakuloisuus, unih\u00e4iri\u00f6t, muistih\u00e4iri\u00f6t, keskittymisvaikeudet, \u00e4kkipikaisuus sek\u00e4 jopa vatsavaivat ja lihass\u00e4rky. Stressin muita merkkej\u00e4 on, ett\u00e4 henkil\u00f6 alkaa tupakoida tai juoda enemm\u00e4n, sy\u00f6d\u00e4 lohdukseen tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 unil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n

Miksi toipumista tarvitaan?<\/h2>\n

Toipuminen tarkoittaa rentoutumista ja kehon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n energian t\u00e4ydent\u00e4mist\u00e4. Ilman toipumista v\u00e4symme, ja monet menev\u00e4t aamuisin t\u00f6ihin tai kouluun ilman energiaa, jota heid\u00e4n hyvinvointinsa vaatii. Jos rasituksesta tulee liian suuri ja pitk\u00e4aikainen ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa toipumiseen, riskin\u00e4 on sairastua v\u00e4symysoireyhtym\u00e4\u00e4n. Siksi on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella kehon merkkej\u00e4 ja jarruttaa ajoissa.<\/p>\n

Ty\u00f6nantajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on huolehtia hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja kohtuullisesta ty\u00f6taakasta. Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6virastolla on vuodesta 2016 l\u00e4htien ollut ohje, joka m\u00e4\u00e4rittelee ty\u00f6nantajan velvollisuudet.<\/p>\n

Mik\u00e4 lasketaan toipumiseksi?<\/h2>\n

Stressiper\u00e4isen rasituksen j\u00e4lkeen tarvitsemme lepoaikaa. Jos t\u00f6iden j\u00e4lkeen menn\u00e4\u00e4n kotiin ja huolehditaan lapsista, maksetaan laskuja ja suunnitellaan p\u00e4iv\u00e4llist\u00e4, tarvittua toipumista ei ehk\u00e4 saada. Rentoutuminen vaihtelee henkil\u00f6st\u00e4 toiseen, ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselle sopiva muoto. Se voi esimerkiksi olla treenaaminen, yst\u00e4vien tapaaminen, television katseleminen, kirjan lukeminen, jokin harrastus tai muuta itse\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Uni on toipumisen t\u00e4rkein muoto. Unih\u00e4iri\u00f6t voivat altistaa enemm\u00e4n stressille samalla, kun stressi usein on uniongelmien syy. Suosituksena on nukkua seitsem\u00e4st\u00e4 kahdeksaan tuntiin y\u00f6ss\u00e4. Tauottaminen on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Faktantarkistaja:<\/strong> Walter Osika, dosentti, Karoliinisen instituutin sosiaalisen kest\u00e4vyyden keskuksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Sis\u00e4tautien, kardiologian ja psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Tukholman alueen ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri.<\/p>\n

Muokattu viimeksi 9.1.2024<\/p>\n

Lue v\u00e4symysoireyhtym\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":13036,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Stressi merkitsee, ett\u00e4 aivot ja koko keho mobilisoidaan uhkaan vastaamiseksi. Stressi altistaa kehon suurelle energiam\u00e4\u00e4r\u00e4lle ja voi aiheuttaa monia erilaisia oireita.","_seopress_robots_index":"","_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"class_list":["post-13032","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13032","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13032"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13032\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13084,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13032\/revisions\/13084"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13032"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}