{"id":13017,"date":"2024-05-08T22:09:07","date_gmt":"2024-05-08T20:09:07","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=13017"},"modified":"2024-12-29T12:11:37","modified_gmt":"2024-12-29T11:11:37","slug":"suru-ja-surutyo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/suru-ja-surutyo\/","title":{"rendered":"Suru ja suruty\u00f6\u00a0"},"content":{"rendered":"
\n\t
\n\t\t

Suru ja suruty\u00f6 <\/h1>

Suru on osa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ihmisen\u00e4 olemista. L\u00e4heisen kuollessa tai el\u00e4m\u00e4nmuutoksen yhteydess\u00e4 on t\u00e4rkeint\u00e4 huolehtia itsest\u00e4\u00e4n ja uskaltaa puhua tapahtuneesta. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n

\n\t
\n\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t

Mit\u00e4 suru on?<\/h2>\n

Surun kokeminen on muutakin kuin vain surua. Se on luonnollinen tunteenomainen reaktio suureen menetykseen kuten l\u00e4heisen kuolemaan tai eroon. Surua voivat aiheuttaa my\u00f6s suuret el\u00e4m\u00e4nmuutokset, kuten lasten muuttaminen pois kotoa, ty\u00f6paikan menett\u00e4minen sek\u00e4 el\u00e4k\u00f6ityminen, jolloin ei en\u00e4\u00e4 tunne olevansa tarpeellinen.<\/p>\n

Useimmat ihmiset kokevat surua suurten menetysten tai muutosten j\u00e4lkeen. Se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n prosessi, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tapahtunutta ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n tapoja muutokseen mukautumiselle. Se voi olla vaikea ja kivulias siirtym\u00e4vaihe etenkin, jos se on ollut jotakin, mill\u00e4 on ollut suuri merkitys.<\/p>\n

Monille ovat suru ja kyyneleet sama asia. Mutta reagointitapoja voi olla monia. Valtava v\u00e4symys, mielialan heilahtelut, keskittymisvaikeudet, rauhattomuus ja unettomuus voivat olla oireita surusta. Suru saattaa tuntua kehossa vatsakipuina, painona rinnassa ja menetettyn\u00e4 ruokahaluna. Ik\u00e4\u00e4ntyneimmill\u00e4 ovat diffuusimmat oireet ja masennus ennen kaikkea tavallisia.<\/p>\n

Miten suru vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n

Jokaisen suru on ainutlaatuinen, eik\u00e4 oikeaa suremistapaa ole olemassa. Yleens\u00e4 ei jakseta yht\u00e4 paljon kuin tavallista, ja itseens\u00e4 kohdistuvia vaatimuksia on jonkin aikaa tarpeellista alentaa.<\/p>\n

Tapahtunutta pohditaan usein. Joskus surevat ihmiset kokevat n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 tai kuulevansa kuolleen henkil\u00f6n. My\u00f6s se on luonnollinen reaktio, eik\u00e4 merkitse psyykkist\u00e4 sairautta.<\/p>\n

Uskallus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunteitaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kaiken pit\u00e4minen sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n voi johtaa yritykseen paeta surua ty\u00f6skentelem\u00e4ll\u00e4 tai matkustamalla liikaa. Se voi johtaa my\u00f6s destruktiiviseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen kuten tabletteihin, alkoholiin tai liialliseen pelaamiseen. Senkaltaiset teot voivat ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 surua loitommalle ja aiheuttaa viel\u00e4 huonompaa oloa.<\/p>\n

Usein puhutaan suruvuodesta. Se tarkoittaa, ett\u00e4 suuren menetyksen k\u00e4sitteleminen vie v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden. L\u00e4heisen kuoltua kaikki ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ilman l\u00e4heist\u00e4 vietett\u00e4v\u00e4t juhlap\u00e4iv\u00e4t voivat olla erityisen arkaluontoisia.<\/p>\n

Tuleeko muutosta parempaan?<\/h2>\n

Sureva saattaa tuntea, ettei el\u00e4m\u00e4st\u00e4 koskaan en\u00e4\u00e4 tule hyv\u00e4\u00e4. N\u00e4in ei ole. Vaikka se olisi kuinka tuskallista, siit\u00e4 on kuitenkin selvitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel on antaa itsens\u00e4 surra. Usein koetaan my\u00f6s muita tunteita, kuten kiukkua, ahdistusta ja syyllisyytt\u00e4. Sellaiset tunteet eiv\u00e4t ole v\u00e4\u00e4rin, vaikka ne saattavat tuntua h\u00e4mment\u00e4vilt\u00e4.<\/p>\n

Ajatusten ja tunteiden pukeminen sanoiksi tekee niist\u00e4 yleens\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi\u00e4. Keskustele jonkun luotettavan henkil\u00f6n kanssa, mielell\u00e4\u00e4n jopa useamman. Usein tarvitaan useita keskusteluja pidemm\u00e4n ajan kuluessa. My\u00f6s ajatusten kirjoittaminen muistiin voi auttaa. Tukipuhelimeen voi my\u00f6s soittaa.<\/p>\n

Kaiken ollessa kaoottista eik\u00e4 mink\u00e4\u00e4n tuntuvan mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4iset rutiinit. Ehk\u00e4 ty\u00f6ntekoa ja muuta stressi\u00e4 on tarpeellista v\u00e4hent\u00e4\u00e4, mutta pyri s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiin ateria- ja unitottumuksiin. Ole haluttaessa ja tarvittaessa yksin, mutta \u00e4l\u00e4 sulkeudu kokonaan sis\u00e4\u00e4n. Tuen vastaanottaminen muilta on usein t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4semiseksi.<\/p>\n

Yrit\u00e4 omistautua mielekk\u00e4ilt\u00e4 tuntuville toimille ja suhteille. T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana suruprosessia on muistuttaa itse\u00e4\u00e4n asioista, jotka yh\u00e4 antavat el\u00e4m\u00e4lle merkityst\u00e4. Se voi olla omaiset, ty\u00f6, vapaa-ajanharrastukset tai ehk\u00e4 sinua tarvitseva lemmikki. Uuteen mielekk\u00e4\u00e4seen toimintaan kuten tukiryhm\u00e4\u00e4n tai vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n hakeutuminen on my\u00f6s vaihtoehto.<\/p>\n

Tilanteen k\u00e4sittely voi omaisena olla vaikeaa ja pelottavaa. Kuuntelulla, arkiaskareissa auttamisella tai vain l\u00e4sn\u00e4 olemisella on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen suuri merkitys. V\u00e4lttely ja vaitiolo on usein k\u00e4rsiv\u00e4lle pahinta. Tiedustele henkil\u00f6n tukitarpeita ja miten ne halutaan teht\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Mist\u00e4 tukea ja apua saa?<\/h2>\n

Vakavammissa tapauksissa, kuten nuoren kuolemantapauksessa, ei aika aina ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toipumiselle. Jos itse tai omainen tuntee jumittuneensa alakuloisuuteen tai ep\u00e4ilee masennusta, kannattaa hakea ammattiapua. N\u00e4in on my\u00f6s, jos henkil\u00f6 on j\u00e4\u00e4nyt kiinni destruktiiviseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen kuten pelaamiseen tai alkoholiin, eik\u00e4 halua en\u00e4\u00e4 jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Terveyskeskus voi antaa ohjausta ja tarvittaessa l\u00e4hetteen kuraattorille tai psykologille. Jos uniongelmat ovat pitk\u00e4aikaisia, niihin saa apua. My\u00f6s monet yhdistykset ja organisaatiot tarjoavat tukea surussa.<\/p>\n

Faktantarkistaja:<\/strong> Siri Helle, psykologi, kirjailija ja luennoitsija.<\/p>\n

Muokattu viimeksi 8.5.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":13021,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Useimmat ihmiset tuntevat surua suurten menetysten tai muutosten j\u00e4lkeen. Se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n mutta kivulias prosessi, jossa tapahtunutta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n.","_seopress_robots_index":"","_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"class_list":["post-13017","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13017","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13017"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13017\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13020,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13017\/revisions\/13020"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13021"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13017"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}