{"id":13002,"date":"2024-05-06T19:55:45","date_gmt":"2024-05-06T17:55:45","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=13002"},"modified":"2024-12-29T12:00:15","modified_gmt":"2024-12-29T11:00:15","slug":"itsensa-vahingoittaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/itsensa-vahingoittaminen\/","title":{"rendered":"Itsens\u00e4 vahingoittaminen\u00a0"},"content":{"rendered":"<section id=\"hero-simple-block_2cca3506b0b191b7d90a4049660e0a11\" class=\"block hero-simple container  hero-simple--text hero-simple--blue\">\n\t<article class=\"hero-simple__inner\">\n\t\t<div class=\"hero-simple__content hero-simple__content--left\"><h1 class=\"hero-simple__header hero-simple__header--left\">Itsens\u00e4 vahingoittaminen <\/h1><div class=\"editor-content hero-simple__text\"><p>Itsens\u00e4 vahingoittaminen on usein tapa k\u00e4sitell\u00e4 voimakkaita ja vaikeita tunteita. Se voi my\u00f6s olla tapa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vakavia tapahtumia koskevia ajatuksia. Itsens\u00e4 vahingoittaminen voi tuntua hetkelliselt\u00e4 helpotukselta, mutta voi my\u00f6s johtaa entist\u00e4 kehnompaan oloon. Pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle se voi my\u00f6s olla monin eri tavoin huono juttu. Sen takia voi olla hyv\u00e4 puhua jonkun kanssa saadakseen apua. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n<section id=\"single-col-text-block_7ed58fe695766787313bbca1216de95a\" class=\"block single-col-text \">\n\t<div class=\"container container--tiny\">\n\n\t\t<div class=\"single-col-text__container\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"editor-content single-col-text__text\"><h2 class=\"h3\">Mit\u00e4 itsens\u00e4 vahingoittaminen on?<\/h2>\n<p>Itsetuhoiset henkil\u00f6t vahingoittavat itse\u00e4\u00e4n tietoisesti. Se voi olla raapimista, viilt\u00e4mist\u00e4, polttamista tai ly\u00f6mist\u00e4. Ehk\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s altistaa itsens\u00e4 vaarallisille tilanteille tai yliannostelee vahingollisia aineita kuten l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, alkoholia tai huumeita.<\/p>\n<p>Se koskee kaikenik\u00e4isi\u00e4 ja -sukupuolisia ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p>Laukaisevana tekij\u00e4n\u00e4 voi olla rankka kausi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai muut vaikeudet.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Miten se vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n<p>Itsens\u00e4 vahingoittaminen voi olla tapa k\u00e4sitell\u00e4 ahdistuksen, stressin, surun, ep\u00e4toivon, itseinhon ja tyhjyyden kaltaisia tunteita. Se voi olla itsens\u00e4 rauhoittamis- tai rankaisemistapa, tai tapa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vaikeita muistoja ja asioita, joissa on ollut osallisena. Joidenkin kohdalla se on tapa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 tuntea jotakin. Toisten kohdalla se on tapa osoittaa l\u00e4hell\u00e4 oleville ihmisille, milt\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 tuntuu. Itsetuhoiset henkil\u00f6t ajattelevat tavallisesti kriittisesti itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Aluksi voi tuntua silt\u00e4 kuin vaikeiden asioiden k\u00e4sitteleminen helpottuu, kun vahingoittaa itse\u00e4\u00e4n. Ik\u00e4\u00e4n kuin ulkopuolella oleva kipu tekisi sen, ettei sis\u00e4puolella oleva kipu tunnu yht\u00e4 paljon. Mutta j\u00e4lkik\u00e4teen hankalat ajatukset, h\u00e4pe\u00e4ntunne ja itsekritiikki vain pahenevat. Sen johdosta itsetuhoinen ehk\u00e4 vahingoittaa itse\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 ja altistaa itsens\u00e4 suuremmille riskeille.<\/p>\n<p>Riippumatta siit\u00e4, miten pitk\u00e4\u00e4n itsetuhoisuus on jatkunut, vakava suhtautuminen ongelmiin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Apua on saatavilla ja paremman voinnin saavuttaminen on mahdollista.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Millaista apua voi saada?<\/h2>\n<p>Keskustele jonkun l\u00e4hell\u00e4 olevan luotettavan henkil\u00f6n kanssa. Koululainen voi puhua esimerkiksi koulusairaanhoitajan tai kuraattorin kanssa. Aikuinen voi ottaa yhteytt\u00e4 terveyskeskukseen tai psykiatriseen klinikkaan avun saamiseksi.<\/p>\n<p>Jos vointi on niin huono, ett\u00e4 miettii henkens\u00e4 riist\u00e4mist\u00e4, ei pid\u00e4 odottaa, vaan hakeutua heti psykiatriselle akuuttivastaanotolle tai soittaa numeroon 112.<\/p>\n<p><strong>Faktantarkistaja:<\/strong> Johan Bjureberg, laillistettu psykologi, kliinisen neurotieteen dosentti Karoliinisessa instituutissa.<\/p>\n<p>Muokattu viimeksi 8.4.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":13006,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Itsens\u00e4 vahingoittaminen on usein tapa k\u00e4sitell\u00e4 voimakkaita ja vaikeita tunteita. Itsens\u00e4 vahingoittaminen voi tuntua hetkelliselt\u00e4 helpotukselta, mutta voi my\u00f6s johtaa entist\u00e4 kehnompaan oloon.","_seopress_robots_index":"","footnotes":""},"class_list":["post-13002","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13002","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13002"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13002\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13005,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13002\/revisions\/13005"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13006"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13002"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}