{"id":12992,"date":"2024-05-06T19:34:20","date_gmt":"2024-05-06T17:34:20","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=12992"},"modified":"2024-12-29T11:31:50","modified_gmt":"2024-12-29T10:31:50","slug":"itseinho-ja-itsetuhoisuus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/itseinho-ja-itsetuhoisuus\/","title":{"rendered":"Itseinho ja itsetuhoisuus\u00a0"},"content":{"rendered":"<section id=\"hero-simple-block_dd0222bf1a135bdb73b3d5457f64988b\" class=\"block hero-simple container  hero-simple--text hero-simple--blue\">\n\t<article class=\"hero-simple__inner\">\n\t\t<div class=\"hero-simple__content hero-simple__content--left\"><h1 class=\"hero-simple__header hero-simple__header--left\">Itseinho ja itsetuhoisuus <\/h1><div class=\"editor-content hero-simple__text\"><p>Itseinhon kanssa kamppaileminen voi merkit\u00e4, ettei pid\u00e4 omasta ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4\u00e4n, ettei tunne olevansa hyv\u00e4 miss\u00e4\u00e4n tai tuntee kohtelevansa muita huonosti. Ne edustavat ajatuksia, jotka voivat johtaa itsens\u00e4 vahingoittamis- tai rankaisemisimpulsseihin. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n<section id=\"single-col-text-block_26dd34f7149c78a56d133cd57c47bc4f\" class=\"block single-col-text \">\n\t<div class=\"container container--tiny\">\n\n\t\t<div class=\"single-col-text__container\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"editor-content single-col-text__text\"><h2 class=\"h3\">Mit\u00e4 itseinho on?<\/h2>\n<p>Itseinhon kanssa el\u00e4v\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on samaa kuin el\u00e4isi kiusaajan kanssa. Kiusaaja kritisoi ja tuomitsee jatkuvasti ja voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 arvottomuuden, rumuuden, ilkeyden tai outouden tunteita. Sis\u00e4inen kiusaaja voi saada uskomaan, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t ihmiset n\u00e4kev\u00e4t sinut samalla tavalla. Mik\u00e4\u00e4n siit\u00e4 ei ole totta, mutta se saattaa johtaa ahdistukseen ja vaikeuteen siet\u00e4\u00e4 kehoaan tai hyv\u00e4ksy\u00e4 itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Itseinhon takana voi olla monia seikkoja. Aiemmat el\u00e4m\u00e4n tai lapsuuden kokemukset voivat esimerkiksi vaikuttaa niin, ett\u00e4 luulee arvonsa olevan muita alhaisemman.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Miten itseinho vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n<p>Kun itseinhon ja ahdistuksen tunteesta tulee liian voimakkaita, se voi johtaa tuhoisien tekojen riskiin ep\u00e4miellytt\u00e4vien tunteiden k\u00e4sittelemiseksi ja tainnuttamiseksi. Ahdistuksen lievitt\u00e4miseksi tai kehon rankaisemiseksi itse\u00e4\u00e4n inhoava vahingoittaa ehk\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Saattaa tuntua silt\u00e4 kuin keho olisi tarpeellista puhdistaa. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t sek\u00e4 alkoholin ja huumeiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6 ovat muita tapoja kest\u00e4\u00e4 hankalia tunteita tai hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 kehon kimppuun.<\/p>\n<p>Itseinhon ja destruktiivisuuden johdosta saatetaan usein vet\u00e4yty\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n. Se voi olla tapa peitell\u00e4 vointia. H\u00e4pe\u00e4n tunne johtaa tavallisesti entist\u00e4 huonompaan oloon. Itseinho saattaa johtaa tunteeseen, ettei edes ole hyv\u00e4n olon arvoinen, mik\u00e4 puolestaan voi saada lopettamaan v\u00e4litt\u00e4misen tai jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 parantaisi vointia. Kysymyksess\u00e4 voi olla sy\u00f6minen, nukkuminen, hetken ulkoilu ja seurustelu muiden kanssa.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Parantuuko siit\u00e4?<\/h2>\n<p>Sill\u00e4 hetkell\u00e4 kaikki kielteiset itse\u00e4\u00e4n koskevat ajatukset voivat tuntua todelta kuten esimerkiksi, ett\u00e4 ainoa keino on jatkaa itsens\u00e4 rankaisemista. Aivot huiputtavat, eiv\u00e4tk\u00e4 ajatukset pid\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n<p>Itsens\u00e4 vahingoittamisen ansiosta hankalat ajatukset helpottavat hetkeksi, mutta pahentavat ahdistusta pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. Yrit\u00e4 osoittaa my\u00f6t\u00e4tuntoa itse\u00e4si kohtaan. Et ole yksin, monet taistelevat samojen tunteiden kanssa. Asiasta kertominen jollekulle kuuntelevalle henkil\u00f6lle voi tuntua hyv\u00e4lt\u00e4. Ehk\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 on joku luotettava henkil\u00f6, jolle voinnistaan voi kertoa.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Onko siihen hoitoa?<\/h2>\n<p>Jos tunnistaa itsens\u00e4 kuvauksesta, millaista on el\u00e4\u00e4 itseinhon ja itsens\u00e4 vahingoittamisen kanssa, voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 terveyskeskuksen, psykiatrisen klinikan tai ty\u00f6terveyshuollon puoleen apua saadakseen. My\u00f6s alle 18-vuotiaat saavat ensi sijassa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 terveyskeskuksen puoleen, mutta my\u00f6s BUP-klinikka on ajankohtainen.<\/p>\n<p>Hoitoyhteyden avulla saa apua p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n ongelman ytimeen ja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 itseinhoa ruokkii, ja miten sit\u00e4 on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4. Keskusteluterapia on osoittanut auttavan itsens\u00e4 vahingoittamisessa. My\u00f6s muiden sairauksien karsiminen pois voi tuntua turvalliselta.<\/p>\n<p><strong>Faktantarkistaja:<\/strong> Johan Bjureberg, laillistettu psykologi, kliinisen neurotieteen dosentti Karoliinisessa instituutissa.<\/p>\n<p>Muokattu viimeksi 15.1.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":12996,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Itseinhon kanssa el\u00e4v\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on kuin el\u00e4isi kiusaajan kanssa. Itse\u00e4\u00e4n inhoavalla on ajatuksia, jotka voivat johtaa itsens\u00e4 vahingoittamis- tai rankaisemisimpulsseihin.","_seopress_robots_index":"","footnotes":""},"class_list":["post-12992","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12992","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12992"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12992\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12995,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12992\/revisions\/12995"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12996"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12992"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}