{"id":12959,"date":"2024-05-04T19:31:44","date_gmt":"2024-05-04T17:31:44","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=12959"},"modified":"2024-12-29T20:14:37","modified_gmt":"2024-12-29T19:14:37","slug":"ptsd-traumaperainen-stressihairio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/ptsd-traumaperainen-stressihairio\/","title":{"rendered":"PTSD \u2013 traumaper\u00e4inen stressih\u00e4iri\u00f6\u00a0"},"content":{"rendered":"
\n\t
\n\t\t

PTSD \u2013 traumaper\u00e4inen stressih\u00e4iri\u00f6<\/h1>

Traumaper\u00e4inen stressih\u00e4iri\u00f6, PTSD, voi tulla kenen tahansa osaksi milloin tahansa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Raiskaus, kiusaaminen tai vakavaan onnettomuuteen joutuminen voi laukaista PTSD:n ja aiheuttaa suurta k\u00e4rsimyst\u00e4. Apua on kuitenkin saatavilla. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n

\n\t
\n\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t

Mik\u00e4 PTSD on?<\/h2>\n

Traumaper\u00e4isen stressih\u00e4iri\u00f6n saattaa saada, jos on ollut osallisena hengenvaarallisessa traumaattisessa tapahtumassa tai tapahtumassa, jonka on kokenut hengenvaaralliseksi itselleen tai jollekin toiselle. Traumaattinen tapahtuma saattoi merkit\u00e4, ett\u00e4 itse tai joku muu loukkaantui vakavasti tai oli vaarassa loukkaantua vakavasti. Esimerkkein\u00e4 sellaisista tapahtumista ovat seksuaalinen v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6, psyykkinen tai fyysinen pahoinpitely, kidutus, sota, pako, luonnonkatastrofit, ry\u00f6st\u00f6 tai tapaturmat.<\/p>\n

Traumaper\u00e4iselle stressih\u00e4iri\u00f6lle on leimaavaa, ett\u00e4 traumaattisen tapahtuman muistot koetaan yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen. Henkil\u00f6 voi saada itsepintaisia muistikuvia valveilla ollessaan ja painajaisia nukkuessaan. H\u00e4n jopa tuntea kokemansa tilanteen uudelleen, ja toimii samalla tapaa. Tapahtumasta muistuttaminen eri tavoin voi olla eritt\u00e4in hankalaa, ja keho reagoi siihen tavallisesti hyvin voimakkaasti.<\/p>\n

Traumaper\u00e4isest\u00e4 stressih\u00e4iri\u00f6st\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 v\u00e4lttelee mielell\u00e4\u00e4n traumasta muistuttavia aistivaikutelmia. Sellaisia ovat sek\u00e4 muistoja laukaisevat seikat, kuten ajatukset ja tunteet, ett\u00e4 fyysiset paikat, henkil\u00f6t, asiat tai keskustelut. PTSD:n saanut kokee voimakkaita kielteisi\u00e4 tunteita ja ajatuksia. Iloiseksi ja osalliseksi tunteminen saattaa olla vaikeaa, ja voi tuntea olevansa eristyksiss\u00e4 muista ihmisist\u00e4. Keho on liioitellun valppaana. H\u00e4n voi tuntea olevansa jatkuvasti hermostunut, ja pel\u00e4styy sek\u00e4 \u00e4rsyyntyy aiempaa helpommin. Voimakkaat vihanpurkaukset ovat mahdollisia, ja sek\u00e4 keskittymiskyky ett\u00e4 uni saattavat heikenty\u00e4.<\/p>\n

Er\u00e4s PTSD:n muodoista aiheuttaa erityisi\u00e4 dissosiatiivisia oireita. T\u00e4st\u00e4 saa lis\u00e4tietoja traumasta ja dissosiaatiosta.<\/a><\/p>\n

Miten PTSD vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n

PTSD voi merkit\u00e4 vaikeuksia ty\u00f6st\u00e4 tai opinnoista selviytymiselle. Se saattaa aiheuttaa vaikeuksia sosiaalisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai suhteissa muihin henkil\u00f6ihin. PTSD:hen liittyy usein muita vaikeuksia ja oireita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, pitk\u00e4aikaista kipua, v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja fyysisi\u00e4 sairauksia.<\/p>\n

Milloin kannattaa hakea apua?<\/h2>\n

Trauma ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda PTSD:hen. Monet toipuvat hyvin vaikeista tapahtumista. Mutta jos traumaattisen stressin oireet eiv\u00e4t katoa ja h\u00e4iritsev\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4, yhteytt\u00e4 kannattaa ottaa terveyskeskukseen tai psykiatriseen avohoitoon. Avun hakeminen ei ole milloinkaan liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4, vaikka itse traumasta olisikin kulunut aikaa. Hyv\u00e4n tuloksen tuovia hoitoja on tarjolla.<\/p>\n

PTSD:n diagnostisointi ja hoito<\/h2>\n

Perusteellinen selvitys on tarpeellinen PTSD-diagnoosin asettamiseksi. Tutkittavaa pyydet\u00e4\u00e4n vastaamaan haastattelukysymyksiin ja t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia kyselylomakkeita, jotta hoitava taho voisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, liittyv\u00e4tk\u00f6 vaivat PTSD:hen vai selittyv\u00e4tk\u00f6 ne paremmin jotenkin muuten.<\/p>\n

Traumakeskeisen kognitiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapian (KKT) avulla voi traumaa ja muistikuvia k\u00e4sitell\u00e4 vaihe vaiheelta eri tavoin. Terapia opettaa hy\u00f6dyllisi\u00e4 strategioita sek\u00e4 auttaa lopettamaan sellaisten tilanteiden v\u00e4lttelemisen, joiden k\u00e4sittely on tarpeellista. Siten ahdistusreaktiot v\u00e4henev\u00e4t, ja opitaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n muistoja sek\u00e4 kohentamaan vointia. Silm\u00e4liiketerapiassa (EMDR) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n silm\u00e4liikkeisiin perustuvaa tekniikkaa. Tutkittavalle tarjotaan mahdollisesti my\u00f6s masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n

Faktantarkistaja:<\/strong> Marie Kanstrup, laillistettu psykologi ja l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Karoliinisessa yliopistollisessa sairaalassa ja Uppsalan yliopistossa.<\/p>\n

Muokattu viimeksi 28.2.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":12963,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Traumaper\u00e4inen stressih\u00e4iri\u00f6, PTSD, voi tulla kenen tahansa osaksi. Raiskaus, kiusaaminen tai vakavaan onnettomuuteen joutuminen voi laukaista PTSD:n.","_seopress_robots_index":"","footnotes":""},"class_list":["post-12959","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12959"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12959\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13083,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12959\/revisions\/13083"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12963"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}