{"id":12950,"date":"2024-05-04T19:46:40","date_gmt":"2024-05-04T17:46:40","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=12950"},"modified":"2024-12-29T10:24:31","modified_gmt":"2024-12-29T09:24:31","slug":"paniikkihairio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/paniikkihairio\/","title":{"rendered":"Paniikkih\u00e4iri\u00f6\u00a0"},"content":{"rendered":"<section id=\"hero-simple-block_c86b4e58a71a2022e7f95cb43b39adfa\" class=\"block hero-simple container  hero-simple--text hero-simple--blue\">\n\t<article class=\"hero-simple__inner\">\n\t\t<div class=\"hero-simple__content hero-simple__content--left\"><h1 class=\"hero-simple__header hero-simple__header--left\">Paniikkih\u00e4iri\u00f6 <\/h1><div class=\"editor-content hero-simple__text\"><p>Paniikkih\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 saadaan toistuvia paniikkikohtauksia ja ollaan huolissaan tilanteista, joissa uusien paniikkikohtauksin saaminen on vaarana. Se voi johtaa siihen, ett\u00e4 aletaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 paikkoja ja tilanteita yritett\u00e4ess\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 uutta kohtausta. Jos paniikkih\u00e4iri\u00f6t vaivaavat, saatavilla on tukea ja apua voinnin kohentamiseksi. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n<section id=\"single-col-text-block_c98f808acdac562ad48ed7f1ed08b3d7\" class=\"block single-col-text \">\n\t<div class=\"container container--tiny\">\n\n\t\t<div class=\"single-col-text__container\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"editor-content single-col-text__text\"><h2 class=\"h3\">Mik\u00e4 paniikkih\u00e4iri\u00f6 on?<\/h2>\n<p>Kun ahdistus tulee \u00e4kki\u00e4 ja tuntuu koko kehossa, sit\u00e4 kutsutaan paniikkikohtaukseksi. Jotkut saavat paniikkikohtauksia tuntiessaan itsens\u00e4 stressaantuneiksi tai ahdistuneiksi, kun taas toiset kohtaukset tulevat itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Silloin voimme saada syd\u00e4mentykytyst\u00e4, huimausta, painoa rinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, hengitysvaikeuksia, pistely\u00e4 tai puutumista kehossa, huonovointisuutta ja saattaa joko hikoilla tai palella. My\u00f6s ep\u00e4todellisuuden ja kuplassa olemisen tunteet ovat tavallisia. Paniikkikohtaus kest\u00e4\u00e4 usein joitakin minuutteja, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se menee ohi. Se saattaa olla hyvin ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 kokemus, mutta paniikkikohtaukset eiv\u00e4t ole vaarallisia.<\/p>\n<p>Paniikkikohtauksessa ollaan tavallisesti vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 jokin vakava ruumiillinen vika on tulossa, koska ahdistus tuntuu niin voimakkaalta. Mutta ruumiilliset reaktiot tulevat hermoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, joka reagoi uhkana koettuun tilanteeseen. Pelko jostakin vakavasta viasta vahvistaa puolestaan kehon reaktiota.<\/p>\n<p>Paniikkikohtaus on eritt\u00e4in tavallista tilanteessa, jossa tuntee itsens\u00e4 teljetyksi eik\u00e4 pysty pakenemaan tai vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n syrj\u00e4\u00e4n. Se voi olla jonottaminen, tai junassa tai linja-autossa istuminen.<\/p>\n<p>Jos saa toistuvia paniikkikohtauksia, kysymys voi olla paniikkih\u00e4iri\u00f6st\u00e4. Joitakin kertoja ilmaantuva paniikkikohtaus ei tarkoita, ett\u00e4 on saanut paniikkih\u00e4iri\u00f6n.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Miten paniikkih\u00e4iri\u00f6 vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n<p>Paniikkikohtausten pelko on paniikkih\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 niin voimakas, ett\u00e4 se vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n joka p\u00e4iv\u00e4. Paniikkikohtauksen pelkoa kutsutaan ennakoivaksi ahdistukseksi. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ennakoivaa ahdistusta on, sit\u00e4 enemm\u00e4n se vaikuttaa ja rajoittaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Se saattaa esimeriksi johtaa siihen, ett\u00e4 v\u00e4ltell\u00e4\u00e4n v\u00e4kijoukkoja tai matkustamista maanalaisessa tai linja-autossa, koska pel\u00e4t\u00e4\u00e4n sen johtavan tilanteeseen, jossa on vaikeaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 ulos. My\u00f6s paniikkikohtauksen kaltaisia ruumiillisia reaktioita aiheuttavien asioiden v\u00e4ltteleminen on tavallista. Sellainen voi esimerkiksi olla liikuntaharrastuksen lopettaminen, koska ei haluta korkeaa sykett\u00e4.<\/p>\n<p>Hankalien tilanteiden v\u00e4ltteleminen voi lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 tuntua helpotukselta, mutta pahentaa ahdistusta ajan mittaan. Mit\u00e4 suuremman sijan ahdistukselle antaa, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tilaa j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4lle, jota ehk\u00e4 oikeastaan haluaisi el\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Milloin apua kannattaa hakea?<\/h2>\n<p>Jos ahdistus rajoittaa ja ohjaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, ei saa ep\u00e4r\u00f6id\u00e4 apuun hakeutumista. Se on teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s, jos arkitilanteista selviyty\u00e4kseen l\u00e4\u00e4kitsee itse\u00e4\u00e4n alkoholilla tai rauhoittavilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4.<\/p>\n<p>Hyvinvointia voi kohentaa monella tavalla, ja ensimm\u00e4inen askel on hoitoon hakeutuminen. Jos ei tied\u00e4, kenen puoleen k\u00e4\u00e4nty\u00e4, vastaanottoja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 verkkosivulta 1177.se. Jos hoitoon hakeutuminen tuntuu vastenmieliselt\u00e4, pyyd\u00e4 l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ottamaan yhteytt\u00e4.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Apua ahdistuksen k\u00e4sittelyyn<\/h2>\n<p>Hoidon avulla vointi paranee. Se merkitsee yleens\u00e4 l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 yhdess\u00e4 lyhytkestoisen KKT-terapian kanssa, jota voi saada keskusteluterapiana tai verkkohoitona. Hoidon avulla oppii k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ahdistuneisuutta siten, ettei se vaikuta ja rajoita el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Faktantarkistaja:<\/strong> Jacqueline Levi, laillistettu psykologi, Psykologpartners.<\/p>\n<p>Muokattu viimeksi 13.2.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":12954,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Paniikkih\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 saadaan toistuvia paniikkikohtauksia ja ollaan huolissaan tilanteista, joissa uusien paniikkikohtauksin saaminen on vaarana.","_seopress_robots_index":"","_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"class_list":["post-12950","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12950","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12950"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12950\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12953,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12950\/revisions\/12953"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12954"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12950"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}