{"id":12945,"date":"2024-05-02T21:50:10","date_gmt":"2024-05-02T19:50:10","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=12945"},"modified":"2024-12-29T10:20:44","modified_gmt":"2024-12-29T09:20:44","slug":"kiusaaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/kiusaaminen\/","title":{"rendered":"Kiusaaminen\u00a0"},"content":{"rendered":"<section id=\"hero-simple-block_6d1a53e857f9f99732a1630654327666\" class=\"block hero-simple container  hero-simple--text hero-simple--blue\">\n\t<article class=\"hero-simple__inner\">\n\t\t<div class=\"hero-simple__content hero-simple__content--left\"><h1 class=\"hero-simple__header hero-simple__header--left\">Kiusaaminen<\/h1><div class=\"editor-content hero-simple__text\"><p>Kiusaaminen on tavallista ja kohdistuu sek\u00e4 lapsiin ett\u00e4 aikuisiin. Kiusaaminen ei ole kiusatun vika, mutta se voi vahingoittaa itsetuntoa ja johtaa pahimmassa tapauksessa my\u00f6s pitk\u00e4aikaisiin mielenterveyshaittoihin. Kenenk\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi joutua kokemaan sit\u00e4. Sen takia kiusaamiselle on saatava loppu. Kiusatulle on my\u00f6s tarjolla apua. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n<section id=\"single-col-text-block_e97ea465b8c0bd163d021f69a4e1fd31\" class=\"block single-col-text \">\n\t<div class=\"container container--tiny\">\n\n\t\t<div class=\"single-col-text__container\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"editor-content single-col-text__text\"><h2 class=\"h3\">Mit\u00e4 kiusaaminen on?<\/h2>\n<p>Kiusattu on vallan suhteen alakynness\u00e4. Yksi tai useampi henkil\u00f6 kohdistaa toistuvasti kielteisi\u00e4 tekoja h\u00e4nt\u00e4 kohtaan. Kiusaamista on monenlaista, mutta ne johtavat kaikki mielenterveyshaittoihin.<\/p>\n<p><strong>Psyykkist\u00e4 kiusaamista<\/strong> voidaan harjoittaa kasvotusten katseilla, ilmeill\u00e4, pilkkanaurulla, huokaisuilla tai sulkemalla kiusattava ryhm\u00e4n ulkopuolelle.<\/p>\n<p><strong>Suullisessa kiusaamisessa<\/strong> muut voivat h\u00e4rn\u00e4t\u00e4, ilkeill\u00e4 tai uhata.<\/p>\n<p><strong>Ruumiillisessa kiusaamisessa<\/strong> voidaan ly\u00f6d\u00e4, potkia, t\u00f6ni\u00e4 tai s\u00e4rke\u00e4 kiusattavan tavaroita. Koulun vessat ja pukuhuoneet ovat usein turvattomia alueita.<\/p>\n<p><strong>Verkkokiusaamisessa <\/strong>kiusaaminen tapahtuu verkossa. Verkossa voidaan esimerkiksi levitt\u00e4\u00e4 kielteisi\u00e4 kommentteja, huhuja tai loukkaavia kuvia.<\/p>\n<p>My\u00f6s aikuiset kiusaavat toisiaan. Kun yht\u00e4 kymmenest\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 ty\u00f6paikalla kiusataan, sit\u00e4 kutsutaan ep\u00e4asialliseksi kohteluksi.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Kiusaaminen altistaa vakaville riskeille<\/h2>\n<p>Kiusaamisen kohteeksi joutunut voi saada ongelmia ahdistuneisuuden, alakuloisuuden tai muiden mielenterveyshaittojen muodossa. H\u00e4n voi my\u00f6s saada ruumiillista s\u00e4rky\u00e4 esimerkiksi p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tai vatsassa. Ep\u00e4asiallinen kohtelu ty\u00f6paikalla on monien sairauslomien syy. Niiden joukkoon kuuluu tavallisesti vakavia diagnooseja kuten uupumusoireyhtym\u00e4 tai traumaper\u00e4inen stressih\u00e4iri\u00f6 (PTSD).<\/p>\n<p>Kiusaaminen vaikuttaa ihmisiin eri laajuudessa, mutta jos loukkaukset jatkuvat pitemp\u00e4\u00e4n, itsetunnon vakava vahingoittaminen on vaarana. Se voi menn\u00e4 niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 kiusattu lopulta uskoo itsekin, ett\u00e4 kiusaajat ovat oikeassa, eik\u00e4 kiusattu ole yht\u00e4 hyv\u00e4 kuin muut. Se ei pid\u00e4 paikkaansa, eik\u00e4 kiusaaminen ole kiusatun syy.<\/p>\n<p>Kiusaaminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tavallisesti h\u00e4pe\u00e4n ja syyllisyyden tunteita, jolloin tapahtuvasta voi olla erityisen vaikeaa puhua. Sellaiset ajatukset saattavat saada kiusatun voimaan entist\u00e4 kehnommin sek\u00e4 tuntemaan itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi ja h\u00e4pe\u00e4lliseksi. Kiusattu haluaa ehk\u00e4 selviyty\u00e4 omin p\u00e4in tai sitten l\u00e4heisyydess\u00e4 ei ole ket\u00e4\u00e4n, jonka puoleen voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4. Mutta on hyv\u00e4 kertoa tilanteestaan luotetulle henkil\u00f6lle. Se saattaa nopeuttaa muutosta ja antaa my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4 tukea.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Mihin ottaa yhteytt\u00e4?<\/h2>\n<p>Jos k\u00e4y koulua ja itse tai kaveri joutuu kiusatuksi, voi puhua opettajan, kuraattorin tai jonkun muun koulussa ty\u00f6skentelev\u00e4n aikuisen kanssa. My\u00f6s vanhempiensa kanssa voi puhua ja saada heid\u00e4t ottamaan yhteytt\u00e4 kouluun. Jos aikuinen havaitsee lapsen tulevan kiusatuksi koulussa, yhteytt\u00e4 voi ottaa henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n. Koululla on lakis\u00e4\u00e4teinen velvollisuus laatia loukkauksien k\u00e4sittely\u00e4 koskeva suunnitelma.<\/p>\n<p>Ty\u00f6paikkakiusaamista koskevaa lakia ei ole, mutta uusi organisatorista ja sosiaalista ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskeva m\u00e4\u00e4r\u00e4ys astui voimaan maaliskuussa 2016. Se selkeytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6nantajan velvollisuuksia loukkaavan erityiskohtelun osalta. Ty\u00f6nantajalle annetaan muun muassa vastuu loukkaavan erityiskohtelun ehk\u00e4isyst\u00e4.<\/p>\n<p>Jos hyvinvointi heikkenee, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hakea apua. Terveyskeskus tai psykiatrinen avohuolto ovat paikkoja, joiden puoleen voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4. Jos olo on niin huono, ett\u00e4 kiusattu harkitsee itsemurhaa, ei saa odottaa, vaan pit\u00e4\u00e4 hakeutua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti hoitoon psykiatriselle akuuttivastaanotolle tai soittaa numeroon 112.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Ilmoita rikoksista poliisille<\/h2>\n<p>Jos kiusaaminen johtaa rikokseen, asiasta on teht\u00e4v\u00e4 ilmoitus poliisille. Rikos voi olla pahoinpitely, viharikos tai kunnianloukkaus. Ota yhteytt\u00e4 poliisin neuvojen tiimoilta.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Jokainen voi auttaa<\/h2>\n<p>Kansalaisrohkeuden osoittaminen ja kiusaamiseen puuttuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiusaamisen loppumiseksi yhteiskunnassa. On parempi tehd\u00e4 jotakin kuin n\u00e4ytell\u00e4, ettei huomaa. Kiusattua voi auttaa eri tavoin kuten esimerkiksi pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kiusaajaa lopettamaan, hakea aikuinen avuksi tai kertoa j\u00e4lkik\u00e4teen tapahtuneesta jollekulle. Voi my\u00f6s tukea kiusattua tervehtim\u00e4ll\u00e4 aina tai istuutumalla yksin istuvan viereen.<\/p>\n<p><strong>Faktantarkistaja:<\/strong> Ylva Bjereld, sosiaalisen ty\u00f6n dosentti G\u00f6teborgin yliopistossa.<\/p>\n<p>Muokattu viimeksi 15.1.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":12949,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Kiusaaminen kohdistuu sek\u00e4 lapsiin ett\u00e4 aikuisiin. Se saattaa vahingoittaa itsetuntoa ja johtaa pitk\u00e4aikaisiin mielenterveysongelmiin. Kiusaamista esiintyy eri muodoissa.","_seopress_robots_index":"","footnotes":""},"class_list":["post-12945","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12945","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12945"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12945\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12948,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12945\/revisions\/12948"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12949"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12945"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}