{"id":12933,"date":"2024-05-05T22:19:56","date_gmt":"2024-05-05T20:19:56","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=12933"},"modified":"2024-12-29T10:04:21","modified_gmt":"2024-12-29T09:04:21","slug":"tunteet-herattavat-tunteita","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/tunteet-herattavat-tunteita\/","title":{"rendered":"Tunteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tunteita\u00a0"},"content":{"rendered":"
\n\t
\n\t\t

Tunteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tunteita <\/h1>

Tunnesotku, levottomuus, kiukku ja h\u00e4pe\u00e4. Aistimukset kirvelev\u00e4t, piiloutuvat, h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t ja ohjaavat, ne ovat hankalia tai miellytt\u00e4vi\u00e4, mutta ilman tunteita emme p\u00e4rj\u00e4isi. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n

\n\t
\n\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t

Jokaisella tunteella on teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4<\/h2>\n

Me ihmiset tunnemme asioita koko ajan. Tunteemme ovat luonnollisia reaktioita tilanteisiin ja tapahtumiin. Ne voivat tuntua kehossa, n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ajatuksissamme ja ne voivat my\u00f6s kuvastua toimintaimpulsseissa, toisin sanoa t\u00e4m\u00e4n hetken toiminnassamme.<\/p>\n

Kaikki tunteemme ovat olemassa jostakin syyst\u00e4, ja jokaisella tunteella on oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Tunteet haluavat meid\u00e4n huomioivan jotakin ja toimivan eri tavoin. Pel\u00e4styess\u00e4mme haluamme esimerkiksi paeta ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 turvaan. Jonkin uhatessa voi tuntea suuttumusta ja hy\u00f6kk\u00e4yshalua p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme vaarasta, ja jos menett\u00e4\u00e4 jonkun tai jotakin hyvin merkityksellist\u00e4 suremme ja haluamme ehk\u00e4 vet\u00e4yty\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 menetyst\u00e4 on tarve surra.<\/p>\n

Joskus tunteet h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4t vaikkei tarvitsekaan. Silloin voimme reagoida tavalla, joka ei auta meit\u00e4. Tunteet eiv\u00e4t ole hyvi\u00e4 tai huonoja, ne ovat mit\u00e4 ovat, emmek\u00e4 voi vaikuttaa siihen mit\u00e4 tunnemme. Ongelmia syntyy, kun tunteet saavat meid\u00e4t toimimaan tavalla, joka ei ole hyv\u00e4ksi meille. Silloin voi olla hyv\u00e4 tutkia, mit\u00e4 meiss\u00e4 tapahtuu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme, miksi tunnemme siten kuin tunnemme.<\/p>\n

Miksi tarvitsemme tunteita?<\/h2>\n

Tunteemme ovat sis\u00e4isi\u00e4 oppaita. Tunteet kertovat meille jotakin ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t tarpeita koskevia merkkej\u00e4. Ne voivat toimia voimakkaana kannustimena ja motivoida tarpeelliseen muutokseen.<\/p>\n

Jotkut tunteet kuten esimerkiksi kiukku ja h\u00e4pe\u00e4 ovat historiallisesti t\u00e4ytt\u00e4neet t\u00e4rke\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n, koska ne ovat auttaneet meit\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n. Reagoimalla suuttumuksella vaarallisessa tilanteessa jossa henki on ollut uhattuna, olemme voineet puolustautua, ja adrenaliini on auttanut meit\u00e4 esimerkiksi juoksemaan paetessamme nopeammin. H\u00e4pe\u00e4n tunteminen on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sosiaalisissa yhteyksiss\u00e4, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme sopimattoman k\u00e4yt\u00f6ksemme ja tunne on auttanut meit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n paikkamme ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Kehon merkkien tulkitseminen voi olla vaikeaa<\/h2>\n

Voimme pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme tukahdutettuja ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tunteita, joiden olemassaolosta emme ehk\u00e4 ole tietoisia, mutta jotka vaikuttavat meihin.<\/p>\n

Joskus tunteet voivat pesiyty\u00e4 kehoon ja n\u00e4ky\u00e4 erilaisina oireina, kuten lihaskireyten\u00e4, vatsakipuna ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyn\u00e4. Kehon merkkien tunnistaminen ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, eik\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne yhdistet\u00e4\u00e4n tunteisiin. Voi olla vaikeaa ja h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 tulkita kehon tapahtumia, ja kuilu tunteiden ja niiden syiden v\u00e4lill\u00e4 voi aiheuttaa ahdistusta.<\/p>\n

Joillakin ihmisill\u00e4 on vaikeampaa huomioida ja tulkita kehon tapahtumia ja kuvata sit\u00e4 itselleen ja muille, esimerkiksi jos h\u00e4nell\u00e4 on autismi tai ADHD. Jos jollakulla on erityisi\u00e4 vaikeuksia tunnistaa ja kuvata omia ja muiden tunteita, h\u00e4nell\u00e4 voi olla aleksitymia.<\/p>\n

Voi my\u00f6s olla niin, ett\u00e4 joku kokee tuntemuksensa paljon voimakkaammin kuin muut. Se voi olla t\u00e4ysin ylivoimaista ja tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 on menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oman itsens\u00e4 hallinnan.<\/p>\n

Tunteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tunteita<\/h2>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 koettavaa tunnetta, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 reaktiona kohtaamaansa, voidaan kutsua ensisijaiseksi tunteeksi. Se voi joskus haihtua niin pian, ett\u00e4 sit\u00e4 tuskin huomaa. Reaktiona siihen tunteeseen voi saada toisen tunteen, joka on toissijainen. Voi esimerkiksi ensin pel\u00e4sty\u00e4, sitten suuttua sen takia ett\u00e4 pel\u00e4styi. Voi my\u00f6s tulla surulliseksi ja h\u00e4vet\u00e4 sit\u00e4. Sek\u00e4 ensi- ett\u00e4 toissijaiset tunteet her\u00e4\u00e4v\u00e4t meiss\u00e4 koko ajan, mutta toissijaiset tunteet eiv\u00e4t aina ole niin avuliaita. Jos esimerkiksi usein reagoidaan suuttumalla surussa, ei ehk\u00e4 saada tarpeellista tukea.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa<\/h2>\n

Jotkut tunnereaktioistamme voivat olla opittuja tai sosiaalisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyneit\u00e4. Kokemuksemme luovat mallin sille, miten tunnemme ja reagoimme eri tilanteissa. My\u00f6s meihin kohdistuvilla sosiaalisilla odotuksilla ja yhteiskunnallisilla normeilla on merkityst\u00e4. Jos on kasvanut ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa ei saa olla surullinen, on ehk\u00e4 oppinut koteloimaan juuri sen tunteen. Silloin suru ehk\u00e4 sen sijaa n\u00e4ytt\u00e4ytyy kiukkuna tai h\u00e4pe\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Jos ymp\u00e4rist\u00f6 usein arvioi tai lausuu mielipiteens\u00e4 tunnereaktioista, tyrm\u00e4\u00e4 ne tai pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kohtuuttomina, vaarana on h\u00e4pe\u00e4ntunteet ja huonovointisuus.<\/p>\n

J\u00e4ljit\u00e4 tunne<\/h2>\n

Emme voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 meit\u00e4 odottaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Emme voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kontrolloida, miten tulemme reagoimaan. Voi ehk\u00e4 vaikuttaa tarkoituksettomalta pysytell\u00e4 tunteessa, johon ei voi vaikuttaa tai tunteessa, joka on kiduttavan voimakas. Mutta monet kokevat, ett\u00e4 kun he tekev\u00e4t sen \u2013 pys\u00e4htyv\u00e4t ja pyrkiv\u00e4t j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tunteen \u2013 tule helpommaksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 heille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Siten on mahdollista jarruttaa vahingollisia yllykkeit\u00e4, ja voimakkaat tunteet eiv\u00e4t pelota yht\u00e4 paljon. Voi olla hyv\u00e4 aloittaa siit\u00e4, mik\u00e4 tuntuu hallittavalta, eik\u00e4 innosta liikaa.<\/p>\n

Noteeraa.<\/strong> Jos sopii, yrit\u00e4 noteerata vain tunne. Anna vain tuntua hetken silt\u00e4 kuin tuntuu tekem\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4 arviota.<\/p>\n

Tuntuuko kehossa joltakin?<\/strong> Yrit\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 tunne antaa merkin itsest\u00e4\u00e4n ja milt\u00e4 se tuntuu. Ehk\u00e4 jaloissa kihelm\u00f6i, hartiat j\u00e4nnittyv\u00e4t tai p\u00e4\u00e4 tuntuu raskaalta. Jos ei tunnu milt\u00e4\u00e4n erityiselt\u00e4, noteeraa se vain.<\/p>\n

Millaisia ajatuksia tulee?<\/strong> Kuvaile niit\u00e4 tuomitsematta tai arvioimatta: \u201dNyt saan p\u00e4\u00e4h\u00e4ni ajatuksen, ett\u00e4 \u2026\u201d<\/p>\n

Impulssitarkistus.<\/strong> Mik\u00e4 on ensimm\u00e4inen impulssi? Jos joku on ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4, haluaa ehk\u00e4 sanoa \u201dmik\u00e4 idiootti!\u201d vaikkei sanokaan sit\u00e4 \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n

Ymm\u00e4rr\u00e4 itse\u00e4si.<\/strong> Mit\u00e4 itse sanoisit yst\u00e4v\u00e4lle samassa tilanteessa?<\/p>\n

Mit\u00e4 haluat ja mit\u00e4 tarvitset?<\/strong> Mik\u00e4 hetkess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4? Mik\u00e4 olisi avuksi?<\/p>\n

Seiso omalla puolellasi.<\/strong> Joskus ei pysty muuttamaan sit\u00e4 mik\u00e4 on. Noteeraa se. Katso onko mahdollista hellitt\u00e4\u00e4, k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 huomio muualle tai saada tukea joltakulta.<\/p>\n

Faktantarkistaja:<\/strong> Axel Nordin, laillistettu psykologi.<\/p>\n

Muokattu viimeksi 10.6.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":12938,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Tunnesotku, levottomuus, kiukku ja h\u00e4pe\u00e4. Aistimukset kirvelev\u00e4t, piiloutuvat, h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t ja ohjaavat, ne ovat hankalia tai miellytt\u00e4vi\u00e4, mutta ilman tunteita emme p\u00e4rj\u00e4isi.","_seopress_robots_index":"","footnotes":""},"class_list":["post-12933","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12933","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12933"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12933\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12936,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12933\/revisions\/12936"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12938"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12933"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}