{"id":12927,"date":"2024-05-04T19:34:22","date_gmt":"2024-05-04T17:34:22","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=12927"},"modified":"2024-12-29T20:13:46","modified_gmt":"2024-12-29T19:13:46","slug":"kriisi-ja-kriisireaktio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/kriisi-ja-kriisireaktio\/","title":{"rendered":"Kriisi ja kriisireaktio"},"content":{"rendered":"<section id=\"hero-simple-block_c024e75b9c9c4d8758b240526a66fd09\" class=\"block hero-simple container  hero-simple--text hero-simple--blue\">\n\t<article class=\"hero-simple__inner\">\n\t\t<div class=\"hero-simple__content hero-simple__content--left\"><h1 class=\"hero-simple__header hero-simple__header--left\">Kriisi ja kriisireaktio<\/h1><div class=\"editor-content hero-simple__text\"><p>Kriisit ovat normaaleja ja osa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka ne voivatkin olla tuskallisia ja saavat tuntemaan kuin menetett\u00e4isiin el\u00e4m\u00e4n hallinta. Kriisireaktiot voivat joissakin tapauksissa johtaa mielenterveysongelmiin. Silloin saattaa apu olla tarpeellista. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n<section id=\"single-col-text-block_92a309a2ad3a0d99c431a77b4cb167f9\" class=\"block single-col-text \">\n\t<div class=\"container container--tiny\">\n\n\t\t<div class=\"single-col-text__container\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"editor-content single-col-text__text\"><h2 class=\"h3\">Mik\u00e4 kriisi on?<\/h2>\n<p>Kriisi voidaan selitt\u00e4\u00e4 ongelmallisena vaiheena ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja sen laukaisee yksi tai useampi vaikea tapahtuma tai ongelma. Kysymyksess\u00e4 saattaa olla koetut menetykset, suuret el\u00e4m\u00e4nmuutokset tai paineet, kuten esimerkiksi vakava sairaus, kuolemantapaukset ja erot. Se voi my\u00f6s johtua taloudellisista vaikeuksista tai muutoksista, ty\u00f6st\u00e4 tai perheest\u00e4.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 my\u00f6nteisell\u00e4 ett\u00e4 kielteisell\u00e4 tavalla ylivoimaisilta, eritt\u00e4in vaativilta tai h\u00e4iritsevilt\u00e4 tuntuvat tilanteet voivat my\u00f6s johtaa kriiseihin. Niin voi esimerkiksi k\u00e4yd\u00e4, kun viimeinen lapsi muuttaa kotoa, el\u00e4k\u00f6idytt\u00e4ess\u00e4, ment\u00e4ess\u00e4 naimisiin tai kun lapsi syntyy.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4nkriisit tai surut voivat aiheuttaa voimakkaita, laajoja ja pitk\u00e4aikaisia reaktioita. Ihminen voi ahdistua, tulla alakuloiseksi ja tunteet sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytyminen voivat muuttua eri tavoin. Eri oireet yhdess\u00e4 voivat antaa diagnoosin sopeutumish\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n<p>Jos kriisireaktiot ovat per\u00e4isin traumaattisesta tapahtumasta, kuten esimerkiksi luonnonkatastrofista, pahoinpitelyst\u00e4, onnettomuudesta tai terroriteosta, kysymyksess\u00e4 voi olla akuutti stressih\u00e4iri\u00f6 tai traumaper\u00e4inen stressih\u00e4iri\u00f6 (PTSD). <a href=\"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/ptsd-traumaperainen-stressihairio\/\">Lis\u00e4tietoja PTSD:st\u00e4 voi lukea t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n<h2 class=\"h3\">Miten kriisireaktio voi vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n<p>Me ihmiset reagoimme eri tavalla kriiseihin. Haavoittuvuus ja aiemmat kokemukset vaikeuksien kohtaamisesta ja voittamisesta vaikuttavat reaktioon. Ahdistus, levottomuus, v\u00e4symys ja uniongelmat ovat tavallisia. Ep\u00e4toivo, yksin\u00e4isyys ja tyhjyys sek\u00e4 hyl\u00e4tyksi tulemisen tunne ovat my\u00f6s tavallisia. Se on normaalia, eik\u00e4 samaa kuin sairaus.<\/p>\n<p>Monet ihmiset ovat vastustuskykyisi\u00e4 ja toipuvat kriiseist\u00e4 esimerkiksi sosiaalisen verkostonsa tuella. Joidenkin kohdalla voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 kriisi on tuonut mukanaan jotakin, mik\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen koetaan my\u00f6nteiseksi. Kokemus on johtanut henkil\u00f6kohtaiseen kehitykseen, oivallukseen tai rikastuttavampaan tapaan katsoa maailmaa. Mutta kriisit voivat johtaa my\u00f6s vakavaan mielenterveysh\u00e4iri\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Jos uskoo k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 sopeutumish\u00e4iri\u00f6st\u00e4 tai traumaattisesta stressist\u00e4 kriisien tai vaikeiden tapahtumien j\u00e4lkeen, yhteytt\u00e4 voidaan ottaa terveyskeskukseen tai yleispsykiatriaan ohjeistusta varten. Nuorille on kouluterveydenhuolto tai nuorisovastaanotot, joiden puoleen voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4. Vakavissa oireissa kuten esimerkiksi itsemurhaimpulsseissa yhteytt\u00e4 otetaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti psykiatriseen akuuttivastaanottoon tai numeroon 112.<\/p>\n<h2 class=\"h3\">Tuki ja hoito<\/h2>\n<p>Kriisin akuutissa vaiheessa nopea huostaanotto voi auttaa. Ammattilaisen apu voi silloin olla tarpeellista. Ehk\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s henkil\u00f6it\u00e4, jotka voivat auttaa l\u00e4sn\u00e4ololla, rauhallisuudella ja turvallisuudella. Ihminen saattaa tarvita apua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen tai h\u00e4n tarvitsee tukea ja kannustusta jaksaakseen vaikean ajan l\u00e4pi. Uniongelmissa voi lyhytaikainen l\u00e4\u00e4kehoito auttaa. Jos oireet pysyv\u00e4t pitemp\u00e4\u00e4n, saattaa psykologinen hoito olla tarpeellista.<\/p>\n<p><strong>Faktantarkistaja:<\/strong> Marie Kanstrup, laillistettu psykologi ja l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Karoliinisessa yliopistollisessa sairaalassa ja Uppsalan yliopistossa.<\/p>\n<p>Muokattu viimeksi 28.2.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":12932,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Traumaper\u00e4inen stressih\u00e4iri\u00f6, PTSD, voi tulla kenen tahansa osaksi. Raiskaus, kiusaaminen tai vakavaan onnettomuuteen joutuminen voi laukaista PTSD:n.","_seopress_robots_index":"","footnotes":""},"class_list":["post-12927","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12927","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12927"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12927\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13082,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12927\/revisions\/13082"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12932"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}