{"id":12856,"date":"2024-05-02T22:02:55","date_gmt":"2024-05-02T20:02:55","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=12856"},"modified":"2024-12-26T15:40:52","modified_gmt":"2024-12-26T14:40:52","slug":"kaksisuuntainen-mielialahairio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/kaksisuuntainen-mielialahairio\/","title":{"rendered":"Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6\u00a0"},"content":{"rendered":"
\n\t
\n\t\t

Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 <\/h1>

Jokaisen ihmisen mieliala vaihtelee eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa. Kaksisuuntaista mielialah\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavalla saattaa esiinty\u00e4 kausia, jolloin mieliala on voimakkaasti muuttunut. Silloin on kyseess\u00e4 kausi, jolloin h\u00e4n on masentunut, maaninen tai hypomaaninen. Niiden v\u00e4liss\u00e4 on terveit\u00e4 kausia, usein usean vuoden kest\u00e4vi\u00e4. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n

\n\t
\n\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t

Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 ilmenee kohtauksittain<\/h2>\n

Kausia kutsutaan kohtauksittaisiksi tai sairausepisodeiksi. Maanisen tai hypomaanisen jakson aikana sairastunut on huomattavasti tavallista aktiivisempi ja saattaa tuntea hyvin voimakasta riemun tunnetta. K\u00e4\u00e4nteisesti voi esiinty\u00e4 masennusjaksoja, jolloin h\u00e4n on jatkuvasti apea ja voi kokea toimintakyvyn voimakkaasti alentuneen.<\/p>\n

Jaksojen vaihtelu henkil\u00f6st\u00e4 henkil\u00f6\u00f6n riippuu kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n tyypist\u00e4.<\/p>\n

Ainakin sairauden alussa voivat ulkoiset tapahtumat, stressi ja yleinen rasitus laukaista sairausjakson k\u00e4ynnistymisen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset oireet esiintyv\u00e4t tavallisesti teini-i\u00e4ss\u00e4 tai nuorena aikuisena. Sairaus on elinik\u00e4inen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 sairastumisjakson puhkeamisvaara s\u00e4ilyy, mutta hoito voi pit\u00e4\u00e4 jaksot loitolla pitki\u00e4 kausia. Riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialah\u00e4iri\u00f6\u00f6n jossakin el\u00e4m\u00e4nvaiheessa on 1\u20132 prosenttia, ja luku on suunnilleen sama maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

Mit\u00e4 mania ja hypomania ovat?<\/h2>\n

Mania ja hypomania voivat aiheuttaa harkintakyvyn katoamisen, mik\u00e4 vaikuttaa suhteisiin, ty\u00f6h\u00f6n ja talouteen. Sairastunut saattaa esimerkiksi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 useita hankkeita, haltioitua, tulla liiallisen sosiaaliseksi, mik\u00e4 voi johtaa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n vakaviin seurauksiin. H\u00e4n on usein hyvin aktiivinen, ja unen tarve on hyvin pieni. Itseluottamus on normaalia huomattavasti suurempi, ja loistavien ideoiden, ihastusten, y\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja k\u00e4ynnistettyjen hankkeiden kyseenalaistaminen aiheuttaa \u00e4rtymyst\u00e4.<\/p>\n

Hypo tulee kreikan kielest\u00e4 ja tarkoittaa alle\/alla, ei kokonaan. Hypomanian ja manian oireet ovat samankaltaisia, mutta mania on vaikeampi. Maanisen on helppo kadottaa todellisuudenk\u00e4sityksens\u00e4, ja h\u00e4n saattaa saada psykooseja. Hypomaniassa todellisuudenk\u00e4sitys ei katoa, ja oireet ovat lievempi\u00e4. Mania- ja hypomaniajaksojen j\u00e4lkeen on tavallista ajautua masennukseen. Masennus voi olla niin syv\u00e4, ett\u00e4 saa itsemurha-ajatuksia ja -suunnitelmia. Ne ovat joskus niin vaikeita, ett\u00e4 ne p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t itsemurhayritykseen.<\/p>\n

Mist\u00e4 kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 johtuu?<\/h2>\n

Kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n suurin riskitekij\u00e4 on geneettinen. Usein perheess\u00e4 tai suvussa on muitakin sairastuneita.<\/p>\n

Kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n eri tyypit<\/h2>\n

Kaksisuuntaisessa mielialah\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 on alaryhmi\u00e4. Sairaus jaetaan tavallisimmin tyypin I ja II kaksisuuntaiseen mielialah\u00e4iri\u00f6\u00f6n. Ykk\u00f6styypin h\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 on ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi maniajakso ja useimmiten my\u00f6s masennuksia. Kakkostyypin h\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 on esiintynyt hypomania- ja masennusjaksoja, muttei syvemp\u00e4\u00e4 maniaa.<\/p>\n

Millaista apua on saatavilla?<\/h2>\n

Jos ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n kaksisuuntaista mielialah\u00e4iri\u00f6t\u00e4, on hakeuduttava psykiatriselle vastaanotolle. Siell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n alustava arviointi. Sit\u00e4 seuraa selvitys, joka osoittaa, onko kysymyksess\u00e4 kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 vai ei.<\/p>\n

Sairaanhoito tarjoaa tehokasta ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 hoitoa, jota on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada, koska sairaus voi vaikuttaa koko el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja itsemurhariski on suuri. L\u00e4\u00e4kehoito on tarpeellinen sek\u00e4 sairausjaksoista selvi\u00e4miseksi ett\u00e4 uusien ehk\u00e4isemiseksi. Sek\u00e4 sairastunut ett\u00e4 h\u00e4nen ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 tarvitsevat tietoja sairaudesta tunnistaakseen aikaiset merkit ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4kseen uusiutumisvaaraa. Koulutusta tarjotaan tavallisesti sek\u00e4 sairastuneelle ett\u00e4 h\u00e4nen omaisilleen.<\/p>\n

Hyv\u00e4 vuorokeskustelu hoitotahon kanssa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Jotkut henkil\u00f6t tarvitsevat psykoterapiaa. Toinen tapa ehk\u00e4ist\u00e4 uusia episodeja on tehd\u00e4 hoitosuunnitelma, jos henkil\u00f6 tai h\u00e4nen ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 havaitsevat aikaisia merkkej\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4st\u00e4 sairausjaksosta. Sairausloma voi my\u00f6s olla tarpeellinen jonakin kautena ja tarvittaessa my\u00f6s sairaalahoito.<\/p>\n

Faktantarkistaja:<\/strong> Mikael Land\u00e9n, psykiatrian professori ja yliopistollisen sairaalan ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri.<\/p>\n

Muokattu viimeksi 7.12.2023<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":12862,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Kaikkien ihmisten mieliala vaihtelee el\u00e4m\u00e4n l\u00e4pi. Kaksisuuntaista mielialah\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavalla voi olla masennus-, mania- tai hypomaniakausia. Niiden v\u00e4liss\u00e4 on terveit\u00e4 kausia, usein usean vuoden kest\u00e4vi\u00e4.","_seopress_robots_index":"","_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"class_list":["post-12856","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12856","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12856"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12856\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12861,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12856\/revisions\/12861"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}