{"id":12851,"date":"2024-05-01T22:34:52","date_gmt":"2024-05-01T20:34:52","guid":{"rendered":"https:\/\/mind.se\/?page_id=12851"},"modified":"2024-12-26T15:15:27","modified_gmt":"2024-12-26T14:15:27","slug":"autismi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mind.se\/fi\/tietoja-mielenterveydesta-ja-sairaalloisuudesta\/autismi\/","title":{"rendered":"Autismi"},"content":{"rendered":"
\n\t
\n\t\t

Autismi<\/h1>

Monet ihmiset saattavat kokea, ett\u00e4 heill\u00e4 on vaikeuksia sopeutua joihinkin tilanteisin, ett\u00e4 muutokset ovat hankalia, eik\u00e4 heid\u00e4n ole aina helppoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Monet heist\u00e4 saattavat ajoittain olla my\u00f6s erityisen kiinnostuneita jostakin aiheesta. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyv\u00e4t vaikeudet ovat haastavampia, jos henkil\u00f6ll\u00e4 on autismi. Kiinnostuksen kohteet voivat my\u00f6s olla kehittyneempi\u00e4 ja erikoistuneempia. <\/p>\n<\/div><\/div>\t<\/article>\n<\/section>\n\n\n

\n\t
\n\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t

Mit\u00e4 autismi on?<\/h2>\n

Autismi on synnynn\u00e4inen neuropsykiatrinen toimintarajoite (lyhennet\u00e4\u00e4n usein nepsyksi), mink\u00e4 johdosta henkil\u00f6 toimii Useimpien ihmisten odotusten vastaisesti. Se ei ole sairaus, mutta voi aiheuttaa erilaisia arkiel\u00e4m\u00e4n vaikeuksia. Vaikeudet ja niiden ilmenemismuodot voivat vaihdella eri kausina. Ne voivat my\u00f6s vaihdella tilanteesta riippuen. Vaikeudet voivat lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 t\u00e4rkeiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapahtumissa kuten lapsen syntym\u00e4n yhteydess\u00e4, vaihdevuosien aikana, el\u00e4k\u00f6idytt\u00e4ess\u00e4 tai jonkun l\u00e4heisen menehtyess\u00e4. Kaikilla, joilla on autismi, ei ole samanlaisia vaikeuksia. Autismikirjo on laaja ja voi vaihdella henkil\u00f6st\u00e4 toiseen. My\u00f6s maailman hahmottamisella, ongelmien ratkaisemisella ja \u00e4lyllisell\u00e4 lahjakkuudella on suuri merkitys.<\/p>\n

Ei tiedet\u00e4 varmuudella, mist\u00e4 autismi johtuu, mutta perint\u00f6tekij\u00e4t ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa. Pojat saavat diagnoosin tavallisemmin kuin tyt\u00f6t. Syyt\u00e4 siihen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4 varmasti. Tyt\u00f6t saavat diagnoosinsa usein poikia my\u00f6hemmin. Monilla autismidiagnoosin saaneilla on my\u00f6s ADHD. Tavallisesti samaan aikaan on my\u00f6s muita toimintarajoitteita tai sairauksia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonitaudit ja muut stressiper\u00e4iset sairaudet, diabetes, masennus ja ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t.<\/p>\n

Joskus k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lyhennett\u00e4 ASD autismin sijaan. ASD on autismikirjonh\u00e4iri\u00f6n lyhenne. Aiemmin k\u00e4ytettiin my\u00f6s nimityksi\u00e4 autistinen oireyhtym\u00e4, Asbergerin oireyhtym\u00e4 ja ASD (autism spectrum disorder).<\/p>\n

Millaista el\u00e4m\u00e4 autismin kanssa on?<\/h2>\n

Sosiaalinen kommunikointi, vastavuoroisuus ja yhteispeli voivat tuottaa vaikeuksia. Henkil\u00f6ll\u00e4 saattaa esimerkiksi olla vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten muiden kanssa vuorovaikutetaan ja miten keskustelu aloitetaan tai lopetetaan. My\u00f6s asiat, joita ei sanota suoraan tai jotka v\u00e4littyv\u00e4t kehonkielest\u00e4 tai ilmeist\u00e4, voivat olla haastavia. Paljon energiaa voi kulua mietitt\u00e4ess\u00e4, miten pit\u00e4isi olla, ja se tekee v\u00e4syneeksi. Se voi my\u00f6s aiheuttaa levottomuutta.<\/p>\n

Sek\u00e4 pienet ett\u00e4 suuret muutokset voivat olla hankalia, mutta my\u00f6s eri toimitapojen vaihtaminen. Rutiinit ja tulevien tapahtumien ennakointi voivat tuntua hyv\u00e4lt\u00e4. Autismikirjon piiriin lukeutuva ihminen voi my\u00f6s olla erityisen herkk\u00e4 aistimuksille, kuten kosketukselle, \u00e4\u00e4nille ja hajuille.<\/p>\n

Autismi voi my\u00f6s tuoda mukanaan erityisharrastuksia, joihin panostetaan runsaasti aikaa. Autismikirjon piiriin lukeutuva ihminen voi olla sinnikk\u00e4\u00e4mpi ja huolellisempi kuin useimmat muut, ja h\u00e4nell\u00e4 saattaa olla poikkeava kyky keskitty\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n johonkin asiaan. Ne ovat vahvuuksia, jotka voivat olla hyvi\u00e4 monissa yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n

Autismi voi ilmet\u00e4 eri tavoin eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa. Ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, sen asettamista vaatimuksista ja saadusta tuesta riippuu, miten paljon toimintarajoite vaikuttaa jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koska toimintatapaa ei ole mahdollista ohjata, muut ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sen helposti v\u00e4\u00e4rin. Jos koulua, ty\u00f6paikkaa tai julkista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ei mukauteta tarpeisiin, se voi aiheuttaa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 vaikeuksia. Ymp\u00e4rist\u00f6n osaaminen ja ymm\u00e4rrys ovat hyvin t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n

Mist\u00e4 apua haetaan?<\/h2>\n

Jos ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n autismia, hakeudutaan psykiatriselle vastaanotolle. Siell\u00e4 autetaan arvioimaan, onko kysymys autismista. Ensin tavataan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai psykologi, joka tekee ensimm\u00e4isen arvioinnin. Sit\u00e4 seuraa selvitys, joka osoittaa, onko kysymyksess\u00e4 autismi vai ei.<\/p>\n

Millaista apua voi saada?<\/h2>\n

Tarjottavan avun l\u00e4ht\u00f6kohtana on tutkittu ja h\u00e4nen tarpeensa. Apua voi esimerkiksi saada sosiaalisiin tilanteisiin ja viestint\u00e4\u00e4n tai kognitiivisia apuv\u00e4lineit\u00e4 sek\u00e4 erityistukea kouluun, ty\u00f6h\u00f6n ja arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. On my\u00f6s mahdollista saada yhteyshenkil\u00f6, jonka kanssa yhdess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n asioita, sek\u00e4 asumistukijan. Usein tarjotaan my\u00f6s kursseja, joilla oppii enemm\u00e4n autismista. My\u00f6s omaiset voivat osallistua.<\/p>\n

Faktantarkistaja:<\/strong> Taina Lehtonen, filosofian tohtori. laillistettu psykologi, neuropsykologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri.<\/p>\n

Muokattu viimeksi 15.1.2024<\/p>\n<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>\n\n\n

\n\t
\n\n\t\t
\n\t\t\t<\/i>\n\t\t\t

Verkkosivut Autism Sverige<\/a> ja Riksf\u00f6rbundet Attention<\/a> antavat lis\u00e4tietoja autismikirjon piiriin kuuluville henkil\u00f6ille, heid\u00e4n omaisilleen ja ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yville.<\/p>\n<\/div>\t\t<\/div>\n\n\t<\/div>\n<\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":16930,"featured_media":12855,"parent":12786,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"Sosiaalinen kommunikointi, vastavuoroisuus ja yhteispeli voivat tuottaa vaikeuksia henkil\u00f6lle, jolla on autismi. Paljon energiaa voi kulua mietitt\u00e4ess\u00e4, miten pit\u00e4isi olla, ja se tekee v\u00e4syneeksi.","_seopress_robots_index":"","footnotes":""},"class_list":["post-12851","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12851","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16930"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12851"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12851\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12854,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12851\/revisions\/12854"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mind.se\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12851"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}